Jouni Jussinniemi sai sähkölämmittäjänä tarpeekseen sähkönhinnan kohtuuttomasta noususta viime vuoden elokuussa ja laittoi yksityishenkilönä vireille Sähkön hinta kuriin -kansalaisaloitteen, joka keräsi vaadittavat 50 000 kannatusilmoitusta joulukuussa 2022. Hallituksen vaihtuessa jäätiin odottamaan sopivaa hetkeä toimittaa aloite eduskuntaan, ja tuo hetki täyttyi viimein perjantaina 8. syyskuuta.
Sähkön hinta kuriin -kansalaisaloite laitettiin vireille 22. elokuuta 2022, kun Jouni Jussinniemen mitta tuli täyteen sähkön hinnan korkeisiin lukemiin. Tarvittava määrä kannatusilmoituksia saatiin kerätyksi puolen vuoden määräajassa. Aloitteessa vaaditaan, että eduskunnan on selvitettävä kiireellisellä aikataululla mahdollisuudet säätää laki hintakaton käyttöönotosta sähkön hinnoittelussa. Tavoitteena on laki, joka hinnoittelumekanismin avulla turvaa kansalaisille ja elinkeinoelämälle kohtuuhintaisen sähköenergian saannin myös poikkeusoloissa. Aloitteen vireille laitosta on kulunut jo vuosi, mutta Jussinniemi näkee, ettei kulunut aika ole muuttanut sen ajankohtaisuutta lainkaan.
– Meillä on olemassa edelleen tietynlaisia hintariskejä, kun energiamarkkina ei ole enää sellainen Euroopassa, mitä se oli ennen kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Nytkin, jos meillä tulee jotain häiriöitä Ruotsin tuonnista tai meidän omista voimalaitoksistamme talvella, niin hinta tulee karkaamaan jälleen kovaksi, hän toteaa.
Kuluvan syksyn aikana tämän sai moni kansalainen tuntea jälleen kukkarossaan.
– Nyt syksyllä sattui niin, että toinen ydinvoimala oli suunnitellussa huollossa, Olkiluodossa tuli yllätyshuolto ja samanaikaisesti Ruotsissakin oli häiriötä verkossa, niin sähkönhinta kimposi koviin lukemiin muutamaksi viikoksi. Se jos tulee talvella, niin se on pienelle ihmiselle helvetin kallista, Jussinniemi painottaa.
– Meidän täytyy saada yksityisen kuluttajan kannalta suojamekanismi aikaiseksi, että tavallinen kansalainen ei pörssipelin uhrina voi joutua pulaan – nimimerkillä kokemusta itsellänikin.
Kansalaisaloitteella lähdetään vastaamaan ensisijaisesti nimenomaan poikkeustilanteisiin.
– Tarkoitus on luoda paine eduskuntaan, että valtio ryhtyy selvittämään asiaa, koska se on hoidettava kuntoon, että kukaan ei joudu olemaan pulassa sähkönhinnan takia poikkeustilanteissa.
Jussinniemi kertoo, että muissa valtioissa on käytössään suojamekanismeja, jotka turvaavat tämän kaltaisissa tilanteissa kansalaisia. Hyvänä esimerkkinä tästä hän kokee Norjan, jossa on hintakatto tietylle kulutukselle, jonka yli menevästä osasta maksetaan markkinahintaa. Aloitteessa mainitaankin, että Norjassa käytössä oleva järjestely rohkaisee myös sähkön säästämiseen, mikä on ympäristönäkökulmasta perusteltua.
– Tarkoitus ei ole myöskään sähköntuottajalle sellaista tilannetta aiheuttaa, että tuottaja joutuisi pulaan. Sähköntuottajalle taataan aina se jonkinlainen kate ja uus- ja korjausinvestoinnit.
– Suomen sisällä tulisi olla sellainen velvoite, että yksityiskuluttajalle on taattava jollain suojamekanismilla se, ettei kuluttaja joudu pulaan. Meidän yhteiskunnassamme mikään ei toimi ilman sähköä ja meillä on paljon sähkölämmittäjiäkin – meillä on pakkoriippuvuussuhde sähköön.
Jussinniemi toimitti henkilökohtaisesti kansalaisaloitteen eduskuntaan perjantaina 8. syyskuuta. Kannattajailmoitusten vaadittava 50 000 määrä paukkui rikki jo joulukuussa 2022. Keruuaika päättyi 22. helmikuuta, jolloin lopullinen kokonaiskertymä kannatusilmoituksille oli 57 381. Sähkön hinta kuriin -kansalaisaloitteen taustalla toimivat vastuuhenkilöinä Jouni Jussinniemen lisäksi Joona Mielonen, Heidi Hietalahti, Mikko Kähkönen, Olli Kohonen, Hilkka Haagasekä Joonas Jormalainen.
– Meillä ei ollut kiirettä keväällä jättää aloitetta eduskuntaan, koska hallituskauden loppuessa se olisi mennyt hylkyyn. Kun vaalit alkavat ja valta vaihtuu, kansalaisaloitteet raukeavat vaalikauden lopussa. Täytyi odottaa, että uusi hallituskausi alkaa ja eduskunta aloittaa, jotta saatiin jättää kansalaisaloite uudelle eduskunnalle, jolloin varmistettiin se, että kansalaisaloite keretään myös käsitellä, Jussinniemi perustelee.
Myös Digi- ja viestintävirastolla meni oma aikansa, että tarkistuslaskenta saatiin valmiiksi.
Artikkelikuva: Eduskunta, Hanne Salonen.
Tämä artikkeli on avattu vapaasti luettavaksi 8.9.–15.9. osana Uutismedian liiton Pureudu paikallisiin -kampanjaa, jonka tavoitteena on tuoda esille paikallislehtiä sekä paikallislehtijournalismia.
