Opiskelijat, nuo yhteiskunnan lainsuojattomat, saivat taas jobinpostia. Kela muistuttaa liikaa maksetun opintotuen vapaaehtoisesta palauttamisesta. Jos toimii huhtikuun aikana, välttää perinnässä summaan lisättävän 7,5 prosentin korotuksen.
Opiskelijat ovat tietääkseni ainoa ihmisryhmä Suomessa, joka voi joutua palauttamaan tukea sellaisilta kuukausilta, joina sitä ilman olisi nähnyt nälkää – jos seuraavina kuukausina tulot ovat ylittyneet. Vuositulorajaa on onneksi viime vuosina korotettu. Tällä hetkellä opiskelija saa tukikuukausina tienata 1040 euroa ja tuettomina kuukausina 3120 euroa. Harva opiskelija pääsee sellaisiin tuloihin. Jos vuosituloraja on ylittynyt ennen opiskelujen alkamista tai valmistumisen jälkeen, kannattaa Kelalle tehdä uudelleenkäsittelypyyntö.
Opintotuki koostuu opintorahasta, joka on täysi-ikäisellä hieman alle 280 euroa kuukaudessa, sekä opintolainasta. Hallitus nosti opintolainan valtiontakauksen määrää 650 eurosta 850 euroon kuukaudessa. Samalla kuitenkin opintotuen indeksikorotukset jäädytettiin vuoteen 2027 asti ja asumistukea leikattiin. Kuukaudessa käteen jäävän rahan määrä ei juuri muuttunut, mutta nuorten velkaantumisen vauhti kiihtyi.
Velka kiinnittää nuoret ”kätevästi” tähän oravanpyörään. On pakko jaksaa painaa pitkää päivää – opiskeluaikana ja sen jälkeen. Opintolainahyvityksellä lainan nostamisesta on tehty houkuttelevampaa. Jopa kolmanneksen lainasta voi saada Kelalta takaisin, jos kykenee valmistumaan määräajassa. Valtiontakauksen ansiosta opintolainaa on helppo saada, vaikka olisi maksuhäiriöitä.
Opiskelukuukausina tukea ja lainaa voi saada yhteensä 1129,38 euroa. Yrittipä sitten rahoittaa opintojaan työllä tai valmistua tavoiteajassa täydellä lainalla, monien opiskelijoiden tulotaso jää alle EU:n suosituksen – etenkin jos ottaa huomioon, että laina ei ole tuloa tai tukea, vaan syömävelkaa. Opiskelijat ovat ainoa ihmisryhmä Suomessa, joka velvoitetaan hoitamaan toimeentulonsa lainarahalla. Toimeentulotukea ei voi saada, jos on mahdollisuus saada opintolainaa.
Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea antoi Suomelle moitteet liian heikosta sosiaaliturvasta. Suomi on saanut moitteita jo kaksi kertaa aiemminkin, vuosina 2015 ja 2017. Komitea pitää sosiaaliturvaetuuden tasoa liian pienenä, jos se on alle puolet maan mediaanitulosta. Tilastokeskuksen mukaan palkka- ja palkkiotulojen mediaanitaso Suomessa oli 3215 euroa joulukuussa 2023. Puolet siitä olisi siis noin 1600 euroa. Opintoraha ja asumistuki jäävät kauas siitä. Mielestäni lainaa ei voi pitää sosiaalietuutena – piste.
Jos kaikki ei menekään putkeen, opintolaina voi ajaa valmistuneen maksuvaikeuksiin. Opintolainakuluja ei yleensä huomioida edes toimeentulotuessa. Kelan korkoavustusta voi saada enintään viideksi puolivuotiskaudeksi. Jos lainanottaja ei pystykään maksamaan velkaansa pankille, Kela maksaa lainan ja perii maksamansa summan asiakkaalta neljän prosentin korolla.
Yle uutisoi marraskuussa, että viime vuonna Kelan perintään päätyvien maksamattomien opintolainojen määrän arvioitiin kasvavan yli 80 miljoonaan euroon. Määrä on kaksin- tai kolminkertaistunut edellisestä vuodesta. Opiskelijaetuuksien lainapainotteisuuden kasvu sekä korkojen ja hintatason nousu vaikuttavat karulla tavalla valmistuvien talouteen.
Kelan tilastojen mukaan, keväällä 2023 opintovelallisia oli Suomessa 524 861. Vuonna 2022 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla opintovelkaa oli keskimäärin 21 553 euroa.
Joka neljäs vuosi toteutetaan valtakunnallinen Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT). THL toteutti tutkimuksen viimeksi vuonna 2021 ja seuraavan kerran se tehdään tänä keväänä. Kyselyyn osallistuneista opiskelijoista yli 13 prosenttia piti toimeentuloaan erittäin niukkana ja epävarmana. Yli 17 prosenttia vastaajista oli pelännyt ruuan loppuvan, ennen kuin saa taas rahaa. Lähes 11 prosenttia oli joutunut tinkimään lääkkeiden ostamisesta rahan puutteen vuoksi. Joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsi ahdistuksen ja masennuksen oireista. Opiskelijoilla psyykkisiä oireita ja kuormittuneisuutta näkyi suhteessa enemmän kuin koko aikuisväestössä.
Nyt vietetään opiskelijoiden mielenterveysviikkoa. Pelkästään taloudellisia realiteetteja kun miettii, ei ole ihme, että opiskelijoita ahdistaa. Osa nuorista varmasti joutuu kahlaamaan syvien vesien kautta velkataakkansa kanssa. Jospa ikärakenteesta johtuva työvoimapula vielä pelastaa suurimman osan velkavankeudelta ja he pääsevät kasvattamaan seuraavaa sukupolvea hyvinvoivaksi, vakaista lähtökohdista käsin.
