Vaarallista ja sitkeästi pienestäkin juuren palasta leviävää myrkkykeisoa on tavattu Pyhäjärven rannoilla. Kasvin hävittämisessä tulee noudattaa tarkkuutta.

Erään Suomen myrkyllisimmän kasvin, myrkkykeison, tunnettavuus on alueen asukkailla vähäinen. Tänä kesänä sitä on tavattu useassa uimarannassa. Virve Toivanen kertoo kiertäneensä kyläalueen uimarantoja ja bongaileensa näitä veden varasta. Myrkkykeiso kasvaa kosteilla paikoilla.

– Olen käynyt kiertämässä uimarantoja kylän alueella ja tähän mennessä ainakin Emolahden ja Lossinrannan uimarantojen tuntumasta löytyy Myrkkykeisoa, Virve kertoo.

– Kävin jo aiemmin edeltävällä viikolla merkitsemässä Leirikeskuksen rannassa kasvavat yksilöt, jotta leiriläiset ja muut kulkijat osaavat varoa. Myös kirkonkylän venevalkamassa on useita kasveja veneiden tuntumassa.

Virve kertoo, että myrkkykeiso on Suomen vaarallisimpia myrkkykasveja. Koiranputkea muistuttava kasvi voi aiheuttaa jo pieninä määrinä kouristuksia.

– Tavoitteena olisi herättää mökkiläiset ja asukkaat tarkastamaan omat ranta-alueensa ja ohjeiden mukaisesti toimimaan. Voisi olla mahdollisuus ainakin välttyä terveyteen liittyvistä vahingoista ja jopa ehkäistä kasvin leviäminen, hän tuumii.

Kasvin lehtiruoti on kourumainen ja lehdet ovat sahalaitaisia. Myrkkykeiso kukkii heinä-elokuussa vaalein kukinnoin ja sen kasvukorkeus on 30-150 cm.

Myrkkykeison hävittäminen on haastavaa, sillä se täytyy poistaa juurineen. Myrkkykeiso leviää pienestäkin jäljelle jääneestä juuren palasta. Kasvia hävittäessä tulee varustautua suojaamalla iho kauttaaltaan ja käyttämällä kumihanskoja sekä kumisaappaita. Poistettu kasvi tulee sulkea muovipussiin niin, että sitä ei pääse leviämään siirtovaiheessa. Kasvi hävitetään polttamalla tai sen voi toimittaa jäteasemalla tiiviisti pakattuna.

 

 

Myrkkykeiso (Cicuta virosa)

 

Suomessa myrkyllisimpänä pidetty kasvi.

Myrkyllistä kikutoksiinia on eniten juurakossa, mutta koko kasvi on myrkyllinen. Aiheuttaa jo pieninä määrinä hyvin nopeastikin kouristuksia.

Voi saastuttaa pieniä vesialueita rikkoontuessaan.

Jo epäiltäessä, että kasvia tai saastunutta vettä on nielty, tulee antaa lääkehiiltä ja mennä sairaalahoitoon, jossa tärkein toimenpide on kouristuksten esto ja hoito.

Myrkkykeiso muistuttaa ulkonäöltään koiranputkea, ja se kasvaa rannoilla ja matalassa vedessä.

Erottaa muista putkikasveista juurakosta, joka on pystysora ja halkaistuna selvästi lokeroinen.

Tuoksu ei ole myrkyllisyydestä varoittava, vaan muistuttaa syötäviä kasveja, kuten tilliä ja selleriä.

 

Lähteet: Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim, teema: kesänumero 2011, Kalle Hoppu, Harriet Mustonen ja Tiina Pohjalainen. Luontoturva.