Aluevaaleista on tehtävä fiksuuden ja suomalaisuuden vaalit

Tulevilla hyvinvointialueilla on käytössä yli 100 erinäistä tietojärjestelmää ja jopa enemmän, nämä järjestelmät pitäisi saada keskustelemaan keskenään. Valtio on varaamassa rahaa tietojärjestelmien yhteensovittamiseen 440 miljoonaa euroa ja ICT-asiantuntijoiden mukaan tämäkään raha ei tule riittämään todellinen hintalappu liikkuu haarukassa noin miljardin hujakoilla. Tämänhetkisten hyvinvointialueiden ICT-järjestelmien ylläpito ja kehitys kustannukset liikkuvat 500–600 miljoonan euroa vuodessa koko maassa. Digitalisaation kasvaessa hintalappu tulee kasvamaan, jos tälle ei tehdä mitään.

Minkä takia tuon asian esiin on se, että tulevia hyvinvointialueita on yhteensä 21+1 ja näihin valitaan edustajat aluevaltuustoihin hoitamaan hyvinvointialueiden asioita, kehittämään ja valvomaan asioiden hoitoa myös rahankäyttöä. Nyt on fiksua tehdä kaikkille hyvinvointialueille yhtenäinen tai lähes yhdenmukaiset ICT-palvelukokonaisuudet, jolla säästettäisiin veronmaksajien euroja todellisiin terveydenhuoltopalveluihin jopa näillä työskentelevien henkilöiden palkkausmenoihin ja jopa käsiparien lisäämiseen. Jo pelkästään 20 % säästö ICT-menoista tarkoittaa 100–150 miljoonaa euroa ja tulevaisuudessa paljon enemmän? Entä henkilöstön ajankäyttö eri ICT-ohjelmien käytössä onko järkeä vai ei. 100 miljoonalla eurolla palkataan 1600–2000 uutta työntekijää hoiva ja pelastuspuolelle. Haluaako joku verojen nostoa tämän takia, ettei asioita hoideta fiksusti!

Eri hyvinvointialueiden valtuutetut pitää saada keskustelemaan yhdessä ja puhaltamaan samaan hiileen, näin pystytään turvaamaan hyvät ja tarkoituksen mukaiset lähipalvelut kaikille. Tehdään näistä aluevaaleista fiksuuden vaalit yhdessä ja luova loikka laadukkaisiin hyvinvointi/pelastuspalveluihin. Lähipalvelut tuovat vihreyttä ja hyvinvointia.

Jorma Laatu, Hyvinvoinnin kirstunvartijaaluevaaliehdokas Keskusta Pohjois-Pohjanmaa