Kunnalliskodin historiaa muisteltiin

Eläkeliiton naiset kookoontuvat pitämään Vanhainkotiyhdistyksen asukkaille kerhoa keskiviikkoisin Arjan ruokalalla.

– Aloitamme iltapäivän aina vanhainkotiyhdistyksen tarjoamilla kahvitteluilla, Eläkeliiton puheenjohtaja Maija Leskinen kertoo.

Kerhossa on jokaisella kerralla uusi teema, jonka mukaan ohjelmaa pidetään.

– Se joka on vuorollaan vetämässä, saa päättää päivän teeman. Voi olla laulua, bingoa, jumppaa tai tarinoita. Aikaisemmin on puhuttu esimerkiksi entisaikojen kodeista ja pappien historiasta.

Tällä kertaa on Seija Puotiniemen vuoro pitää ohjelma.

– Seija kertoo kunnalliskodin alkuajoista ja historiasta. Sittenhän tämä on tällaista yhdessä oloa ja seurustelua. Sehän se tärkeintä on. Aikaisemmalla viikolla paikalla oli jopa 17 henkilöä, Maija kertoo.

– Ajattelin lukea teille tänään pätkän Kyläkirjasta. Toivo Kinnunen muistelee aikaa kunnalliskodissa lapsesta työikäiseksi, Seija avaa.

Toivon tarina herätti kuulijoissa muistoja. Kunnalliskodin uusi osa oli valmistunut vuonna 1952 vanhojen heikkokuntoisten rakennusten tilalle. Samaan aikaan joku oli työskennellytkin tuolla. Vuonna 1958 vanhat rakennukset olivat vielä olemassa.

– Hoitopaikkoja on ollut 50 yleisellä osastolla, sairasosastolla 14, vanhalla mielisairasosastolla 27. Eli yhteensä 91 paikkaa. Kunnalliskodissa oli monenlaista ohjelmaa. Jotkut asukkaat osallistuivat myös keittiötöihin ja ompelivat, Seija kertoi.

Kuusikymmentäluvun taitteessa maatilan tappiot ja rakennusten huono kunto johtivat eläinten myyntiin ja maiden viljelyn lopettamiseen.

Kunnaliskodin historia on ollut tapahtumarikas. Keskustelussa nousi esiin helluntaina vuonna 1975 tapahtunut mielisairasosaston asukkaan pako kunnalliskodista, josta uutisoitiin Pyhäjärven Sanomissa seuraavasti:

”Hoidokki Kateissa – suuretsintä käynnissä

Oloissamme harvinaisen laaja operaatio on pyörinyt viime päivinä Kunnalliskodin ja Rannankylän maastoissa. Kysymyksessä on ollut Kunnalliskodista kadonneen hoidokin etsintä. Mukana on ollut poliiseja, siviileitä, sotilaita ja Kainuun Rajavartioston helikopteri. Tällaisen järjestelmän hoitaminen ja johtaminen on vaativa tehtävä. Siksi suuretsinnästä tässä hieman laajemmin.

Tästä kaikki alkoi

39-vuotias mies on ollut hoidettavana Pyhäjärven kunnalliskodin mielisairasosastolla. Hänet on tunnettu ihmisiä pelkääväksi ja araksi. Viime päivinä hän oli pyydellyt päästä asumaan kesäksi Parkkimalla olevaan kotiinsa. Se on kuitenkin autio ja siellä ei saatu kovin nopeasti järjestettyä tarpeellisia kunnostustöitä. Myöskään lääkäri ei ollut ehtinyt tarkastaa miehen kuntoa. Olisiko hän voinut terveytensä puolesta asua ollenkaan yksinään.

Viime perjantain vastaisena yönä oli kunnalliskodin mielisairasosaston ns. ”yökkönä” pätevä mielisairaanhoitaja. Hän totesi yöllä noin puoli kolmen aikaan miehen olevan huoneessaan. Seuraava tarkistus oli puoli viideltä. Silloin hoidokki oli jo kadonnut. Pako oli tapahtunut ilmeisesti huoneen pienestä yläikkunasta. Paenneelle jäi vaatetukseksi sisällä oleskeluun tarkoitettu asu sekä jalkoihin sandaalit.

Hoitaja teki katoamisesta heti ilmoituksen Pyhäjärven poliisille. Näin toimet siirtyivät viranomaiset hoitoon

Suuretsintä käynnistyy

Pyhäjärven poliisi ryhtyi heti tiedon saatuaan toimenpiteisiin. Kunnalliskodin lähimaastoja ja teitä tarkkailtiin. Maastossa liikkuminen pyrittiin jälkien säilyttämiseksi supistamaan mahdollisimman vähiin. Kun tästä ei ollut toivottua tulosta laajennettiin tarkkailtavaa aluetta. Toimenpiteet osoittautuivat turhiksi ja niin lauantaina puolilta päivin tehtiin päätös suuretsinnästä. Kyseinen mies oli karannut viime syksyn kuluessa jo kahdesti. Näillä kerroilla hänet oli kuitenkin löydetty aina suhteellisen helposti läheltä kunnalliskotia.

Helikopteri, sotilaat

Suuretsintä tuo paikalle aina paljon väkeä. Ensiksi on mainittava siviilit. Heitä oli palokunnasta sekä ympäristöstä. Palokunnan miehillä olivat käytössä omat radiot.

Sotilaiden kokoaminen vei oman aikansa. Sunnuntaiaamuna heitä tuotiin Oulusta Pohjanmaan Tykistörykmentistä kahdella linja-autolla. Sotaväen johtajana oli tällöin luutnantti Lauri Ronkainen. Pohjanmaan Tykistörykmentillä on tällaisia tapauksia varten aina ns. hälytyskomennuskunta. Siihen kuuluu normaalisti n. 40 miestä. Nyt jouduttiin haalimaan paikalle myös lomilla olevia, koska oli kahden pyhän tienoo.

Sotilaiden yhteydet pelasivat maastossa heidän omilla radioillaan. Majoittuminen tapahtui telttoihin kunnalliskodin pelloille. Niitten vaiheilla riitti uteliaita. Sotilaiden elämä ja toiminta on kiinnostavaa katseltavaa.

Lauantaina illan suussa saatiin etsintöihin mukaan myös helikopteri. Se oli merkiltään Alouette II. Koneen omistaja oli Suomen Punainen risti ja käyttäjä Kainuun Rajavartiosto. Mainittakoon lisäksi, että juuri tämä kone hankittiin v. 1965 Niilo Tarvajärven ”Ilmasilta” kampanjan varoilla. Koneen miehistöön kuului sen ohjaaja sot. mest. Pentti Paananen ja mekaanikko Pekka Mikkola.

Maastossa liikkui pyhänä parhaillaan 150 miestä. Myös maanantaina oli väkeä liikkeellä jokseenkin saman verran. Koko toiminnan johtaminen oli Pyhäjärven poliisin käsissä. Täällä hoiti tehtävää vt. nimismiehenä ollut Pentti Tuppurainen…”

Seuraavassa lehdessä uutisoitiin kadonneen löytymisestä. Suuretsinnät eivät olleet tuottaneet tulosta ja etsinnät oli lopetettu kolmen päivän jälkeen.

”Nyt mies on löytynyt. Hän ennätti olla pois kunnalliskodista reilut yhdeksän vuorokautta. Miehen tavoitti viime sunnuntaina iltapäivällä mv. Eino Paananen Rannankylästä.

Mv. Eino Paananen oli poikennut traktoreineen suopellolle Rannankylän Vaivionperällä. Tarkoituksena hänellä oli tarkastella kasvuston edistymistä. Pellolla kulkiessaan hän havaitsi sen reunustalla olevassa pusikossa liikettä n. 200 metrin päässä itsestään. Tutkittuaan näkemäänsä tarkemmin Paananen päätteli pusikossa olijan kadonneeksi. Ensin hän aikoi lähteä hälyttämään lisää väkeä paikalle. Kuitenkin hän päätti yrittää ensin saada yksin miehen kiinni. Paananen lähtikin kulkemaan havaitsemaansa henkilöä kohti. Kun mies näki, että hänet on havaittu, hän ei aikonut pakoon, vaan tuli esille piilostaan.

Eino Paananen kuljetti miehen kotiinsa, jossa tarjosi tälle ruokaa. Se maistuikin hyvin ja väsynyt taivaltaja kertoi olleensa syömättä useita päiviä. Lisäksi hän kertoi käyneensä kotonaan, jossa oli viettänyt saunan vintillä kolme päivää. Myöhemmin hän lähti kulkemaan takaisin kunnalliskodille. Viimeiset kaksi päivää hän on kertonut olleensa täysin eksyksissä. Liikkuminen Parkkiman suunnalle oli tapahtunut järven itäpuolitse Kuppaan kautta.

Paananen ilmoitti löytönsä kunnalliskotiin ja mies haettiin viranomaisten avustuksella saamaan hoitoa rasittavan retkensä päätökseksi. Miehen yllä oli löydettäessä useita villapaitoja, jalassa villasukat, mutta niiden päällä vain sandaalit. Tämän seikkailun päätökseksi voidaan todeta: Kun loppu on hyvin, on kaikki hyvin.”

Historia:

Vuonna 1905 toimintaansa aloittanutta Vaivaistaloa alettiin kutsua kunnalliskodiksi vuonna 1921.
Kunnalliskodin pihapiiristä löytyi päärakennuksen lisäksi aittoja ja talli, navetta, sikala, liiteri, Honkapuoli eli mielisairasosasto, sauna, ruumishuone, liiteri, riihi ja paja. Lisäksi olivat miesten ja naisten puolet erikseen.
Kunnalliskodin uudet rakennukset valmistuivat vuonna 1952. Poismuutto Köpsin rinteelle Niemelänrannasta tapahtui vuonna 1993.