Urkkanurkka: Helmi pelaa pesistä kahdessa joukkueessa

13-vuotias Helmi Manninen pelaa pesäpalloa Pyhäjärven Pohdissa ja Haapajärven Pesä-Kiiloissa.

Helmi Manninen on pelannut pesäpalloa reilut kaksi vuotta. Hän aloitti harrastuksen serkkunsa Sonjan myötä. Pesiksestä tuli heti hänen ykkösharrastuksensa. Nyt pesikseen on hurahtanut koko perhe.

– Helmin pikkusisko Aili pelaa myös pesistä, kaksivuotias pikkuveli Lassikin jo harjoittelee syöksyjä ja koettaa lyödä palloa limsapullolla, Helmin äiti Katja Manninen nauraa.

Katja itse harrastaa pesäpallon pelailua naisporukassa. Jussi-isä on antanut panoksensa tukijoukoissa: kuljettajana ja kannustajana katsomossa.

Kuljettajaa Helmi tarvitseekin, sillä hän pelaa paitsi Pyhäjärven Pohdin D-pojissa, myös Haapajärven Pesä-Kiilojen D- tytöissä. Harjoituksia kertyy viikossa seitsemät. Pelipäivinä ei harjoituksia ole.

Miksi Helmi harrastaa niin innokkaasti juuri pesäpalloa?

– Lajin monipuolisuus on mukavaa, Helmi pohtii. Hän tykkää pelata yhtä lailla sisä- kuin ulkovuorojakin.

Helmin pelipaikka on lukkarina, joskus hän pelaa myös ykkösvahtina tyttöjoukkueessa.

Pelaajana Helmi arvioi vahvuudekseen nopeuden etenijänä.

Korona myöhensi pesäpalloilijoiden kautta, joka alkoi kuluneena kesänä vasta kesäkuun puolivälissä. Helmille ehti kertyä silti 16 peliä niin Pohdin kuin Pesä-Kiilojenkin riveissä.

– Helmille kulunut kausi oli todella hyvä ja hän kehittyi tosi paljon. Loppukesän peleissä on iso ero verrattuna alkukesän peleihin, Katja arvioi.

Kuluneena kesänä Helmi pelasi myös kaksi peliä Pesä-Kiilojen naisten maakuntasarjassa, etenijäjokerina ja lukkarina.

– Pelit olivat hienoja ja opettavaisia kokemuksia omien pelien lisäksi, sanoo Katja.

Ohjattujen harjoitusten lisäksi Helmi tekee lukkaritreeniä usein myös vapaa-ajallaan. Pallo nousee ilmaan satoja kertoja viikossa.

– Harkkojen lisäksi Helmi käy lyömässä joukkuekaverien kanssa muulloinkin. Hänestä on aina kivaa lähteä pesiskentälle, Katja kertoo.

Helmi kävi kesällä 2019 myös tuomarikurssin ja on päässyt tuomaroimaan pelejä niin syöttö- kuin päätuomarinakin. Vyölle on kertynyt tuomarointeja muun muassa E- ja D- poikien peleistä ja miesten maakuntasarjasta.

 

Pääkuva: Helmi sai kultaisen kypäränsä voittaessaan toukokuussa järjestetyn Pesäpalloliiton sponsori Puuilon kikkakisan, jossa yleisö sai äänestää suosikkinsa YouTubeen ladatuista kikkavideoista.

 

Kausi jatkuu sisätiloissa

Pesäpallokausi elää sään armoilla. Harjoituksia pidetään ulkona säiden salliessa, mutta ilmojen viiletessä, yleensä syyskuun tietämillä, harjoitukset siirtyvät Keskuskoulun saliin. Siellä voidaan harjoitella esimerkiksi lyöntejä pressuun.

– Uudet harrastajat toivotetaan tervetulleiksi mukaan. Lajia pääsee kokeilemaan joukkueen varusteilla, Katja Manninen kertoo.

Manninen valmentaa E-junnujoukkuetta, joka koostuu 2008–2009 syntyneistä lapsista. D-junnuja eli 2006–2007 syntyneitä valmentaa Katriina Tikanmäki ja vuoden 2010 jälkeen syntyneitä Naperoita Jarmo Vaskilampi.

– Kuluneella kaudella D-joukkue oli ainoa joka pelasi sarjassa. E-joukkue ei koronan vuoksi osallistunut sarjaan, mutta pelasi pari ystävyysottelua, Katja kertoo.

Naperot eivät myöskään osallistuneet sarjaan. Pelaajia on joukkueissa kymmenkunta per joukkue. Tälle kaudelle miehet eivät saaneet joukkuetta kasaan, naisilla ei ole varsinaista joukkuetta, mutta lajista kiinnostuneita naisia on kokoontunut pelailemaan yhdessä tänäkin kesänä.

Harrastajamäärät eivät paikkakunnalla tällä hetkellä riitä kuin sekajoukkueisiin, joten innokkaimmat pelaajat lähtevät pelaamaan muihin seuroihin. Suuntana on yleensä joko Haapajärven Pesä-Kiilat tai Kärsämäen Kataja.

Pyhäjärven pesäpallokenttä on antanut kimmokkeen joillekin nuorille myös ammattimaiselle pesisuralle. Heistä esimerkkeinä tällä hetkellä naisten superpesissarjaa Jyväskylän Kirittärissä vuokrapaikalla pelaava Eveliina Rantonen sekä kärsämäkinen Sotkamon Jymyssä pelaava Antti Kiiskinen, jonka kasvattajaseura Pohti on.

 

Lajin menestyjä: Tuomas Tervonen

– Aloitin pesäpellon pelaamisen 9-vuotiaana kun isä (Veijo Tervonen) herätteli uudestaan henkiin Pyhäjärven pesäpalloa, Tuomas Tervonen muistelee.

– Isä oli ensimmäinen valmentajani. Totta kai hän vaikutti osaltaan että innostuin pesäpallosta, mutta siinä iässä olin kiinnostunut kaikista liikuntahommista, Tuomas sanoo.

Hän harrasti kaikenlaisia kesä- ja talvilajeja, mutta erityisesti pallopelit kiinnostivat.

– Pesäpallossa vetosi lajin monipuolisuus, joka vaatii niin nopeutta kuin taitoakin, Tervonen pohtii.

16-vuotiaana hän alkoi keskittyä nimenomaan pesäpalloon ja 17-vuotiaana Tuomas siirtyi pelaamaan Haapajärven Pesä-Kiilojen A-junnuihin ja myös miesten alempien sarjojen peleihin.

Vuonna 1996 Pesä-Kiilat, ja sen myötä Tervonen, pääsivät pelaamaan Suomen korkeimmalla sarjatasolla Superpesiksessä.

Tervosen lämpimimmät pesismuistot liittyvät Kiteen Palloon. Hän pelasi siellä neljä kautta, vuodet 1998–2001. Tervonen sai sinä aikana plakkariinsa neljä mitalia, joista kaksi oli Suomen mestaruutta, vuosina 1999 ja 2000.

– Myös Itä–Länsi-ottelut on jääneet mieleen, siihen pääsin mukaan seitsemän kertaa, Tervonen miettii.

Tervosen rooli pesäpallossa oli olla etenijä, sillä juoksunopeudessa hän oli pitelemätön.

– Nopeus oli mun vahvuus, ja yleensäkin fyysinen puoli oli hyvällä tasolla. Siitä saan kiittää lapsuuden monenlaista urheilua ja pallopelejä. Lehtosaaren Jukka teki aikanaan minulle voima- ja juoksuvalmennusohjelmia, Tuomas muistelee.

– Mulla oli myös vahva tahto harjoitella kovaa ja omistautua hommalle.

Tervosen aktiiviuran päättymisestä on jo yli kymmenen vuotta, mutta lajia hän seuraa edelleen. Erityisesti häntä kiinnostaa Kiteen Pallon edesottamukset, vanavedessä seuraa Pattijoen Urheilijat.

– Olen tosi huono penkkiurheilija, tykkään katsoa pelejä livenä. Tuloksia ja tilastoja seuraan kyllä edelleen ja olen tilanteesta kärryillä.

Peliuransa jälkeen Tervonen on toiminut fysioterapeuttina. Vuonna 2010 hän aloitti maantiedon opiskelun,  valmistui filosofian maisteriksi viiden vuoden opiskelun jälkeen ja työskenteli alalla projektin parissa. Tällä haavaa Tuomas toimii taas fysioterapeuttina ja asuu Oulussa.

 

Fakta:

Tuomas Tervonen

*Syntynyt 1975

*Pelasi Superspesissarjassa 14 kautta, vuodet 1996 – 2009.

*Edusti Superpesiksessä Haapajärven Kiiloja, Kiteen Palloa, Oulun Lippoa ja Pattijoen Urheilijoita.

*Saavutti urallaan kaksi SM-kultaa ja kaksi SM-hopeaa.

*Voitti kaudella 2001 Superpesiksen etenijätilaston.

*Aikansa “Suomen nopein pesäpalloilija”.

*Pelasi urallaan seitsemän Itä–Länsi-ottelua.

*Pelasi 367 Superpesiksen runkosarjaottelua ja 79 pudotuspeliottelua.

Kuva: Arkistokuva/ Pekka Agarth