Savusaunaklubin suosittelema

Korpimotelli Riikinhovi sijaitsee Pyhäjärven ja Kärsämäen raja-alueilla rikkumattoman luonnon keskellä. Riikinhovin yhteydessä on myös savusauna, joka on saanut Kansainvälisen Savusaunaklubin suosituksen.

Korpimotelli Riikinhovi on vanha savottakämppä, joka rakennettiin vuonna 1947. Nykyiselle paikalleen rakennus siirrettiin 1956.

– Tämä rakennus on ollut savottakäytössä 1970-luvulle saakka, kertoo Riikinhovista vastaava Tuomo Haapapuro.

Riikinhoville on eniten kysyntää kanalinnustuksen aikaan. Kämpältä on Nelostielle 18 kilometriä – alue on käytännössä keskellä luontoa.

– 2000-luvun alussa kysyntää oli melkoisesti, kun sain vielä itse myydä tänne metsästyslupia. Edelleenkin ihmiset haluavat tulla tänne metsästämään tai rauhoittumaan muuten vain.

Haapapuro pitää Riikinhovia enemmän harrastuksena kuin varsinaisena bisneksenä.

– Kyllähän se on pitkälti ajankäytöstä kiinni. Riikinhovin vilkkaimpaan aikaan eräs tutkija itse asiassa sanoi, että minulla on käsissäni maakunnan suurin luontomatkailukohde, Haapapuro naurahtaa.

– Uskon, että alueelle olisi vielä enemmän kysyntää, jos tähän antaisi täyden panoksen ja mainostaisi ahkerasti. Olen kuitenkin tyytyväinen tämänhetkiseen tilanteeseen.

Haapapuro oli kerran jopa kokeillut, kuinka tehokasta mainonta olisi.

– Kokeilin kerran ihan mielenkiinnosta mainostamista. Valitsin täysin satunnaisesti jonkin lehden – se taisi olla joku turkulainen pikkulehti. Pistin siihen mainoksen ja pian löytyikin vuokraajia! Mahdollisuus päästä keskelle luonnon rauhaa on selkeästi ihmisten mieleen.

Osa vuokraajista on ollut alueella töissä juuri savotoiden aikana.

– Monet haluavat takaisin kämpälle muistelemaan menneitä.

Aikaisemmin alue rakennuksineen kuului Metsähallitukselle – nyt rakennukset ovat Haapapuron omistuksessa.

– Nämä maat kuuluvat kuitenkin Metsähallitukselle.

Riikinhovin pihalta löytyy kaivo, joka on kaivettu vasta Haapapuron toimesta 90-luvun lopulla. Savottatoiminnan aikaan kaivoa ei vielä ollut vaan vesi saatiin esimerkiksi lunta sulattamalla. Kaivon paikka määräytyi klassisin konstein.

– Eräs vanha mies tuli katsomaan pajunvitsalla, löytyisikö alueelta potentiaalista kaivon paikkaa. Hän löysi pari vesisuonta ja niiden risteyskohdat. Kysyin, mikä risteyskohta olisikaan voimakkain ja hän osoitti paikan kämpän viereltä. Merkkasin paikan jollain kepillä. Myöhemmin otin asian esille kylillä, jolloin toinen ukko ilmoittautui kaivonkatsojaksi. Hän saapuikin Riikinhoville käyttäen etsintään rautalapiota, nauraa Haapapuro.

– Mutta tämä mies näytti tismalleen saman kohdan kuin aikaisempi mies. He siis löysivät saman kohdan toisistaan tietämättä. Siihen päätin kaivon laittaa ja hyvin on vettä riittänyt.

Kämpän lisäksi pihapiiristä löytyy nuotiopaikka sekä kaksi saunaa. Toinen saunoista on puusauna ja toinen savusauna.

– Itse asiassa nykyinen puusauna on alun perin ollut Metsähallituksen savusauna.

Löylyä Lissää –juttusarja keskittyy kuitenkin tällä kertaa nimenomaan Riikinhovin vuosituhannen vaihteessa rakennettuun savusaunaan. Lämmitys vie nelisen tuntia kesällä ja pakkasella kuusi tuntia. Suuressa kiukaassa riittää lämpöä.

– Kun illalla käy saunomassa niin seuraavana aamunakin kiukaasta lähtee löylyt.

Savusaunan rakentamiseen Haapapuro sai vinkkejä Kansainväliseltä Savusaunaklubilta.

– He sanoivat, että palamisen tulee tapahtua kuin nuotiossa. Niinpä saunaan pitää tehdä tarpeeksi reikiä seiniin ja kattoihin. Tärkeää on poistaa veto ja paine, mitkä voivat aiheuttaa saunan syttymisen tuleen.

Saunan katossa sijaitsevan aukon, lakeisen, ei kannata olla katon tasalla vaan sen tulisi tehdä pieni mutka.

– Saunan rakentamisessa isossa roolissa oli Kaurasen Eero, joka varsinaisena hirsiasiantuntijana auttoi paljon.

Savusaunaklubi neuvoi rakentamaan kiukaasta suhteellisen korkean. Korkealla tulipesällä kiukaassa voi polttaa kaikkia puulajeja.

– Perinteisesti ajatellaan, että savusaunassa voi polttaa vain matalaliekkistä leppää. Tämä riippuu kuitenkin kiukaan korkeudesta. Riikinhovin savusaunassa oikeastaan vain viimeiseillä pesällisellä on merkitystä – se määrittää, minkälaiset löylyt saunoja saa.

Sauna sai valmistuessaan Kansainvälisen Savusaunaklubin suosituksen. Mahtavan tunnelmallinen ja komea sauna luonnon keskellä on hieno kohde. Mukavat löylyt saadaan löylyä kaatamalla, ei heittämällä. Toista metriä pitkä kauha nostetaan lauteilta nojaamaan kiukaan vieressä olevaan orteen, jonka jälkeen vesi kaadetaan kivien päälle.

Riikinhovilla rauhoittuessa ajankulua on turha pohtia.

– Kello on täällä täysin turha, Haapapuro hymyilee.