Kotimuseo avaa ovet menneeseen

Historian havinaa aina kassakoneista vaatteisiin ja työkaluista lehtiin. Juhani ja Maarit Hollannin ylläpitämä kotimuseo kätkee sisälleen monenlaista vanhaa esinettä.

– Virallisestihan tämä ei ole museo. Tilasta löytyy kuitenkin kaikenlaista tavaraa ympäri Suomen. Etupäässä esineet ovat 1900-luvun alusta, Juhani Hollanti kertoo.

Vanhempaakin kalustoa löytyy. Hollanti arvelee vuoden 1789 arkun olevan vanhin kotimuseosta löytyvä asia.

Juhanin vanhemmat, Kaarina ja Kaarlo Hollanti, tekivät aikoinaan ison työn tavaroita kerätessään. Erityisesti äiti Kaarina keräili paljon.

– Tämä tila ostettiin 80-luvulla. Äitini kierteli ahkerasti huutokauppoja ja sai myös paikallisilta tavaraa. Vanhempani pitivät kotimuseota auki jonkin verran 80- ja 90-luvuilla laittaen pääsymaksujen tuotot hyväntekeväisyyteen.

– Vuonna 2009 meidän oli tarkoitus avata museo taas näytille, mutta isäni kuoli viikko ennen tapahtumaa. Niinpä ovet jäivät sillä kertaa kiinni, muistelee Hollanti.

Kotimuseosta löytyy esimerkiksi vanhoja kassakoneita ja lamppuja.
Kotimuseosta löytyy esimerkiksi vanhoja kassakoneita ja lamppuja.

Juhani ei ole mainostanut kotimuseota julkisesti. Muutamat tuttavat ovat käyneet tutustumassa museoon. Ensi viikonloppuna tilanne muuttuu ja vuosien tauon jälkeen museon ovet aukeavat.

– Lauantaina Kolmikanta ja Pyhäjärven Veteraanivekotinyhdistys järjestävät yhteisen kesätapahtuman, joissa pääsee pientä maksua vastaan vierailemaan kotimuseoon. Koronan vuoksi sisälle mennään pikkuryhmissä.

– Uskon, että ihmiset ovat aidosti kiinnostuneita oman yhteisön, perheen, kotipaikan ja kansan menneisyydestä. Museon sisältö auttaa ymmärtämään maailmaa – miten tähän on tultu ja miten asiat ovat aiemmin olleet, Hollanti tuumaa.

– Joku viisas onkin joskus sanonut: jos ei tunne menneisyyttään, ei havaitse nykyisyyttä.

Hollanti saa hyvin ajan kulumaan kotimuseolla.

– Vanhojen lehtien pariin voi uppoutua pitkäksikin aikaa. Siellä on paljon mielenkiintoista luettavaa.

Vanhat tavarat herättävät ajatuksia.

– Tutkiessani vanhoja tavaroita syntyy valtava kunnioitus vanhan ajan ihmisiä kohtaan ja miten he ovat eläneet. Kovalla työllä ja vaatimattomilla, usein omatekoisilla, työvälineillä on menty eteenpäin ja selvitty vaikeistakin ajoista.

Tulevaisuudessa Hollannilla riittää tekemistä kotimuseon parissa. Hän aikoo luetteloida esineet.

– Luetteloinnin lisäksi yritän saada ihmisiltä esineisiin liittyviä tarinoita. Hyödynnän tässä mahdollisesti sosiaalista mediaa. Tarinat voivat olla iloisia tai surullisia. Mielestäni näillekin esineille on hyvä löytää tarinoita – suuret historialliset tapahtumat muistetaan, mutta pienemmät tarinat jäävät usein unholaan.

Joonas Kärkkäinen