Isä meidän -rukous – kuin Ruotasen malmilöytö

Markku Tossavaiselta on vastikään ilmestynyt kirja ”Isä meidän – rukous elämäntapana”. Kirjan on kustantanut Aikamedia.

Isä meidän -rukous on kuin Erkki Ruotasen löytö hänen tehdessään kaivoa kotitontillaan, malmikivi, joka muutti löytäjän, perheen, kylän ja koko Pyhäjärven elämän, pyhäjärveläissyntyinen pastori Markku Tossavainen vertaa. Hän on kirjoittanut Isä meidän -rukouksesta matalan kynnyksen kirjan kaikelle kansalle.

– Isä meidän voi olla samanlainen kätketty aarre kuin Ruotasen malmikivi, Tossavainen toteaa kesäasunnollaan Hynynkylällä Pyhäjärven rannalla. Martti Lutherin mukaan Isä meidän on Raamattu pienoiskoossa.

Markku Tossavainen havainnollistaa, että rukous on reaaliaikainen kaksisuuntainen langaton yhteys Jumalaan. Siinä ei tarvita välittäjiä eikä teologeja. Alkuperäisessä arameankielisessä Isä meidän -rukouksessa käytetään isästä jopa hellittelymuotoa isi, Abba.

– On vallankumouksellista, että Taivaan Isää, tällaista auktoriteettia voidaan isäksi puhutella. Kuin Ruotsin kruununprinsessa Viktoria puhutteli kuningas Kaarle Kustaata tämän syntymäpäivänä: Teidän majesteettinne, rakas isäni.

Isä meidän lausuminen kestää noin 45 sekuntia. Sen voi myös rukoilla tauotettuna, varsinkin yksikseen, antaa Jumalalle puheenvuoro välillä. Kolmas tapa on rukoilla teemojen mukaan, esimerkiksi tulkoon sinun valtakuntasi tai anna meille jokapäiväinen leipämme.

Markku on kasvanut lapsesta asti helluntailaisuuteen, mutta hän ei korosta eri uskonsuuntien eroja, vaan yhteisiä tekijöitä. Isä meidän -rukous yhdistää kaikkia kristittyjä, ja sen hyväksyvät myös juutalaiset. Rukousyhteys vallitsee, vaikka opillista ja ehtoollisyhteyttä ei olisikaan.

– Samaan taivaaseen ollaan menossa, kolmiyhteyteen uskotaan, sama Raamattu on käytössä ja Isä meidän, mutta miksi ollaan niin jakautuneita. Liian harvoin nähdään aitoa kristillisyyttä oman uskontunnustuksen ulkopuolella. Mutta löytyy yksi, jonka me kaikki pystymme hyväksymään, Isä meidän -rukous.

Isä meidän -rukouksessa on seitsemän pyyntöä kaikilta keskeisiltä elämänalueilta. Markku Tossavainen korostaa rukouksen yhteisöllisyyttä.

– Me itsekeskeiset ihmiset pyydämme minulle ja asialista on kilometrin mittainen. Isä meidän -rukouksessa pyydetään aina meille. Se on hyvä muistutus meille tämän päivän itsekeskeisille ihmisille.

– Rukouksessa jokapäiväinen leipämme tarkoittaa kaikkea elatusta, kotia, perhettä, toimeentuloa, työtä, terveyttä ynnä muuta. Ei ole Jumalan syytä, että on nälänhätää, vaan meidän ihmisten. Emme ole jakaneet resursseja tasan. Jos jakaisimme, nälänhädät ja puhtaan veden puutteet loppuisivat.

– Korona-epidemiakaan ei ole Jumalan tahto, vaan Jumala on sallinut se tapahtua. Raamattu puhuu kuivuudesta, heinäsirkoista ja rutosta. Niillä Jumala herättelee ihmisiä, kun ihmiset ovat erkaantuneet liian kauas Jumalan tahdosta.

Tossavainen on nykyään oto-pastori ja toimii yrittäjänä kiinteistösijoitusalalla Oulussa. Aiemmin hän työskenteli pastorina muun muassa Suomussalmella, Ylivieskassa ja Oulussa. Hän on myös johtanut lähetysjärjestö Fida Internationalia ja käynyt sen puitteissa yli 30 maassa.

– Lähdin Pyhäjärveltä opiskelemaan Oulun Tekuun ja valmistuttuani palasin tänne. Olin töissä EK-sähkössä ja sitten perustin oman sähköliikkeen. Opiskelin teologiaa ja tein Master of Theology-tutkinnon Walesin yliopistoon, Markku kertoo elämänvaiheistaan.

– Liike-elämässä rahaa on paljon enemmän kuin pastorin toimessa, mutta rahaan ei saa rakastua. Ei saa joutua sellaiseen kierteeseen, että aina on saatava lisää ja lisää. Tyytyväisyys on enemmän sisäinen kuin ulkoinen asia.

– Koen, että maallinen omaisuus ei ole verrattavissa Isä meidän -rukouksen sisältöön. Se kantaa meitä ja on paras perintö. Yrittäjänä tahtoo rakentaa omaa valtakuntaansa, mutta Isä meidän muistuttaa, että Jumalan valtakunnan menestyminen on tärkeämpää kuin oman yrityksen menestyminen.

Kirjaan sisältyy useita tunnettujen ihmisten haastatteluja. Omasta suhteestaan Isä meidän -rukoukseen kertovat muiden muassa Karjasillan kirkkoherra Juhani Lavanko, joka on syntynyt Pyhäjärvellä, sekä urheilijat Sari Essayah ja Samppa Lajunen.

Kirsi Haapea