Tunneliviljely pidentää kasvukautta

Kesällä nautitaan mansikoista. Mansikan kasvattaminen elää tällä hetkellä murrosaikaa – kasvutunnelit ovat tulleet jäädäkseen.

Yhä suurempi osa kesän mansikoista kasvaa kasvutunneleissa. Tunneliviljelyn mahdollisuudet perustuvat sen hallittaviin olosuhteisiin.

– Mielestäni tunneliviljelyn tärkein seikka on sen tuoma satovarmuus. Tälle kesälle avomailta paljastui mittavia talvituhoja. Kasvutunnelissa ulkoiset tekijät ovat paremmin viljelijän käsissä, kertoo Kuukasjärven marjatilan Olli Kuukasjärvi.

Kuukasjärvellä tunnelien rungot saatiin pystyyn syksyllä ja maaliskuussa niihin lisättiin muovit ja sisälle saatiin pöytärakennelmat, joissa mansikat kasvavat. Kasvutunneli-investointia oli pohdittu jo muutamia vuosia.

– Varmaankin viitisen vuotta tätä asiaa on naapurin kanssa pohdittu. Nyt saimme molemmat kasvutunnelit tälle kesälle, Kuukasjärvi jatkaa viitaten naapurista löytyvään Ilpo ja Ilkka Korholan mansikkatilaan.

Kuukasjärviltä löytyy tunneliviljelyolosuhteista niin mansikkaa kuin vadelmaakin. Vadelman satotaso tunnelissa voi olla moninkertainen verrattuna avomaahan. Niin mansikoiden kuin vadelmienkin seassa pörräävät kimalaiset vastaavat pölytyksestä.

– Avomaalta pystyy saamaan aivan yhtä paljon marjaa kuin tunnelistakin, mutta tämä on harvinaista.

Mansikat kasvatetaan viljelypöydillä. Pöydiltä löytyy metrinmittaisia laatikoita, joissa kussakin on kymmenen mansikantainta. Turpeessa kasvavat kasvit saavat vettä säännöllisesti automaation keinoin. Viljelypöytien alla kulkee vesijohto, josta lähtee viisi letkua eli tippua per laatikko. Tipuista kasvit saavat tarvittavan veden ja ravinteet.

– Meillä vesi pumpataan järvestä. Määrittelemme kasteluautomaatilla, kuinka kauan ja kuinka tiheään vettä annetaan. Samalla määritellään lannoitteen määrä. Mansikalla kastelu kestää noin 2 minuuttia ja vadelmalla 6. Helteisellä kelillä automaatti suorittaa kastelun puolen tunnin välein.

Tunnelin lämpötilaa voidaan säädellä ovien ja helmojen avulla. Myös tunneleissa käytettävän muovin erilaisilla ominaisuuksilla voidaan vaikuttaa lämpötilaan ja auringonvalon määrään.

 

Perinteiseen avomaan mansikkaan verrattuna tunnelit vaativat enemmän seurantaa.

– Kyllä täällä on vietetty paljon aikaa. Jos vadelmaruukku tai mansikkalaatikko on kuivunut, niin se ei ole kaunista katsottavaa. Avomaalla mansikat pärjäävät paremmin itsekseen. Tunneliviljely vaatii enemmän huolellisuutta.

Tunnelimansikoista tulee laadukkaampia kuin avomaanserkuistaan. Marjat eivät kärsi sateesta tai homeesta.

– Torjunta-aineita tulee käytettyä myös vähemmän tunneliolosuhteissa. Kasvinsuojeluaineitakaan ei ole vielä ollut tarvetta käyttää.

Tunnelimansikat päätyvät myyntiin rasioissa. Tunneliviljelyn kustannukset nostavat tuotteen hintaa.

– Kyseessä on laadukas mansikka. Pohjoismaissa on käytössä laatujärjestelmä, jossa tuodaan esille, onko marja tunnelista vai avomaalta. Tämä tapa saattaa tulla Suomeenkin, pohtii Kuukasjärvi.

Alkuinvestoinnin lisäksi kustannuksia tulee jatkossa uusien taimien hankinnassa – taimet täytyy uusia tunneliviljelyn parissa vuosittain.

– Omat riskinsä tulee siinä, että joka vuodelle on luvassa eri taimimateriaali, jonka laatu voi olla joku kesä olla heikompi. Avomaalla samalla taimella voi saada sadon kahdeksi tai jopa viideksi kesäksi.

Sadon ajoittaminen on pitkälti viljelijän käsissä, sillä hän pystyy hallitsemaan olosuhteita. Tulevina kesinä tunnelimansikkaa tulee enemmän varhaistuotantoon. Mahdollisesti jatkossa nähdään myös jatkuvasatoisia lajikkeita.

– Vielä meillä ei ole jatkuvasatoisia lajikkeita, mutta ehkä joskus kokeilemme niitä. Tällainen lajike kukkii kerran, jonka jälkeen se tarjoaa 2-3 satoa. Taimia istutetaan kuitenkin normaalia lajiketta vähemmän, joten ei ole varmaa, tuleeko varsinaista satoa merkittävästi enempää.

 

Tunnelimansikat ovat korvanneet osan pelloilta tulevista mansikoista.

– Istutimme tarkoituksella tänä kesänä vähemmän mansikkaa peltoon, sillä tiesin, että tunneliviljely tulee viemään aikaa, enkä halunnut kasata liikaa tekemistä ja huolehdittavaa. Ensimmäinen kesä tunnelimansikan parissa on ollut opettavainen, hymyilee Kuukasjärvi.

– Tämä on ollut todella mielenkiintoista. Jo aivan alusta lähtien olen seurannut kasvua tarkasti. Työtähän tämä on vaatinut, mutta uskoin tunneliviljelyn olevan vielä haastavampaa.

Tulevaisuudessa tunneliviljely toimintaa tullaan Kuukasjärvelläkin laajentamaan. Uuden viljelytyylin kanssa ovat auttaneet niin kollegat kuin asiantuntijatkin.

– Onhan tässä tullut soiteltua vaikka kenelle ja kysytty, että meneeköhän tämä nyt oikein. Mukavasti on vinkkiä annettu. Korholalle myös kiitosta – laitoimme tunnelit yhtä aikaa ja olemme yhdessä pohtineet, miten näiden kanssa kannattaisi toimia. Kyseessä on ollut hedelmällistä yhteistyötä.

Joonas Kärkkäinen