Koronauutiset voivat stressata lastakin – kerro koronasta lapselle totuudenmukaisesti

Koronapandemia on maailmanlaajuinen kriisitilanne, joka vaikuttaa myös lasten ja perheiden elämään laajamittaisesti ja merkittävästi. Jokaisen perheen, lapsen ja vanhemman tilanne on ainutkertainen ja yksilöllinen ja myös reaktiot ovat yksilöllisiä.
Koronaviruksesta liikkuu paljon väärää tietoa, ja siksi on tärkeää tarkistaa tiedot, joita sosiaalisesta mediasta tai tuttavilta saa. Luotettavaa tietoa on saatavilla esimerkiksi uutisista ja THL:n sivuilta. Asiat on hyvä pitää perspektiivissä ja muistaa, että suurin osa koronavirukselle altistuneista saa vain lieviä oireita, ja vakavammin oireilevat saavat osaavaa hoitoa.
– Koronavirus voi kuitenkin olla vaarallinen osalle ihmisistä, ja myös tämä on hyvä kertoa lapselle. Siksi on tärkeää suojautua koronavirukselta itse ja suojata myös muita koronavirukselta, perheneuvolapsykologi Taija Kekäläinen kertoo.
– Lapselle voi puhua esimerkiksi pöpöstä, joka aiheuttaa yskimistä, kuumeen nousua, ja joskus myös vaikeutta hengittämisessä.
Osa koronaviruksen oireista on samankaltaisia kuin esimerkiksi tavallisessa flunssassa tai allergioissa. Lapselle on tärkeää kertoa myös, että yskiminen, kuume ja nenän tukkoisuus voivat johtua myös tavallisesta flunssasta tai allergioista, eikä lapsen tarvitse pelätä, jos hänellä on tällaisia oireita.

Kekäläinen muistuttaa että lapset reagoivat stressiin monin eri tavoin.
– Mikään reaktio ei ole parempi tai huonompi kuin toinen, vaan kaikki reaktiot ovat sallittuja ja ymmärrettäviä. Tämä on tärkeää viestiä myös lapselle, Taija muistuttaa.
– Vanhemman pitää näyttää lapselle että tämän tunnereaktiot ovat hyväksyttäviä ja että vanhempi ymmärtää ne. Huonoa käytöstä ei kuitenkaan tarvitse sietää, vaan myös kriisitilanteissa on tärkeää pitää kiinni rajoista ja säännöistä, vaikka lapsen rajaaminen voikin tuntua pahalta.
Vanhemman on tärkeää pysyä rauhallisena ja tukea lastaan tämän yksilöllisten tarpeiden mukaan. Lasta ja tämän huolia tulee kuunnella ja osoittaa hänelle erityisesti nyt, että hän on vanhemmalle tärkeä ja rakas. Lapsen kokemia tunteita ja ajatuksia pitää pyrkiä ymmärtämään, vaikka ne olisivat erilaiset kuin vanhemman omat ajatukset.
– Lapselle tulee kertoa totuudenmukaisesti ja riittävässä määrin siitä, mitä nyt tapahtuu ja mitä hänen tarvitsee tietää, lapsen ikätaso huomioiden. Miksi nyt täytyy toimia tietyillä tavoilla, esimerkiksi viettää paljon aikaa kotona. Lapselle tulisi kertoa erityisesti siitä, mitä hän voi tehdä itse vaikuttaakseen tilanteeseen ja estääkseen koronavirusta leviämästä, Kekäläinen sanoo.
– Lasten huolenaiheet liittyvät usein omaan arkeen, esimerkiksi siihen, miten koulunkäynti järjestyy ja pitääkö läksyt olla tehtynä, tai pääseekö näkemään kavereita, leikkitreffeille tai harrastuksiin.
Osa erityisesti pienemmistä lapsista voi olla lähinnä ilahtuneita siitä, että saavat viettää enemmän aikaa vanhempiensa kanssa, Taija huomauttaa.

Hän ohjeistaa vanhempia tarjoamaan lapsille paljon mahdollisuuksia kysyä asioista, jotka häntä mietityttävät: lapsilla voi olla erilaisia vääriä uskomuksia, jotka voi olla tärkeää korjata. Lapsi voi esimerkiksi luulla, että flunssan kaltaiset oireet ovat aina hengenvaarallisia, tai että ulos meneminen on hengenvaarallista.
– Keskeisistä päivittäisistä rutiineista, kuten ruokailuajoista ja unirytmistä, kannattaa pitää kiinni tässä tilanteessa, Taija ohjeistaa, ja kannustaa perheitä laatimaan myös yhteiset, lyhyet säännöt jokaisen koulu- ja työtehtävien hoitamisen mahdollistamiseksi.

Koronavirukseen liittyvät rajoitukset aiheuttavat niin aikuisten kuin lastenkin elämässä monia pettymyksiä. Harrastuksia ei voi jatkaa, syntymäpäiviä ja muita juhlia ei voi juhlia tavanomaisesti, ja myös monet muut menot peruuntuvat. Tämä voi aiheuttaa lapsessa suuria tunteita, kuten pettymystä, surua ja kiukkua.
– Näistä asioista keskusteleminen avoimesti lapsen kanssa on tärkeää. Vanhempana voi esimerkiksi kertoa lapselle siitä, miltä itsestä tuntuu se, että omat ja lapsen harrastukset ja muut menot peruuntuvat, Kekäläinen opastaa.
Tunteiden sanoittaminen on tärkeää ja toimii hyvänä mallina lapselle. Täten myös lapsi oppii itse sanoittamaan ja hallitsemaan tunteitaan paremmin. Tunteita sanoitettaessa kerrotaan konkreettisesti miltä itsestä tuntuu, ja mikä tunteen on aiheuttanut. Äiti voi esimerkiksi kertoa, että häntä harmittaa se, ettei hän pääse illalla harrastukseen, mutta hän on samalla myös iloinen, koska voi sen sijaan viettää aikaa lapsen kanssa leikkien ja askarrellen.
– On hyvä muistaa, että joka tapauksessa tämä tilanne on tilapäinen. Tärkeää on suunnitella myös tulevaa ja haaveilla koronanjälkeisestä ajasta, Kekäläinen haastaa pohtimaan.

Tauolle jääneiden harrastusten ja muun toiminnan tilalle on hyvä keksiä yhdessä lasten kanssa uusia toimintoja, joita omassa kodissa voi toteuttaa. Perheen kesken voi esimerkiksi järjestää yhteisiä leikki-, peli-, tai rentoutumishetkiä, elokuvailtoja tai levyraadin.
– Pitää muistaa myös pitää taukoja tekemisestä. Myös rauhoittuminen ja oma aika on yhä tärkeää, Taija sanoo.
Kaikille, niin aikuisille kuin lapsillekin, on karttunut jo paljon stressinhallintataitoja. Samoja keinoja voi käyttää myös nyt selviytyäkseen ahdistavien tunteiden ja ajatusten kanssa. Jos tuntuu vaikealle olla miettimättä koronavirukseen liittyviä asioita, voi olla hyvä rajoittaa aikaa, jonka käyttää aiheeseen liittyvien uutisten televisiosta tai netistä seuraamiseen.

Vaikeissa tilanteissa on kuitenkin tavallista tarvita välillä myös vanhempana tukea ja apua. Silloin voi kääntyä vaikkapa perheneuvolan, lastenneuvolan, oppilashuollon tai erilaisten tukipuhelimien tai jo entuudestaan tuttujen tukikontaktien puoleen.
– Kriisitilanteissa, kuten aina, kannattaa keskittyä niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa. Jätä siis murehtimatta asioita, joihin et voi itse vaikuttaa, Taija teroittaa.

Teksti: Mirka Kauranen
Kuva: Jaana Salo

Lue koko juttu printtilehdestä tai lehtiluukku.fi -palvelusta.