Monipuolista liikunta-alan osaamista

Roope-Eemeli Huttunen on tammikuun alusta lähtien ohjannut Johannan Liikunta ja Lihashuolto -yrityksessä tekemässään valmennuskurssin harjoittelussa pyhäjärvisiä liikunnan harrastajia. Puolivuotisen harjoittelun aikana Huttunen tekee muun muassa harjoitusohjelmia sekä vetää treenejä ja juoksutestejä.

Vuokatin urheiluopistolla suoritettavan liikuntaneuvojan perustutkinnon opinnot alkavat olemaan pyhäjärvisellä Roope-Eemeli Huttusella viimeistä silausta vaille valmiit. Tällä hetkellä hän tekee tutkinnon viimeistä harjoittelua kotimaisemissaan Pyhäjärvellä Johannan Liikunta ja Lihashuollossa.

– Teen täällä nyt valmentajan kurssin harjoittelua. Kurssista ei saa valmentajan koulutusta, mutta se alustaa sitä hyvin, Huttunen selvittää.

Nuoren miehen vastuulla ovat hiihtotekniikka- ja juoksuvalmennusryhmä. Itsekin hiihdon SM-tasolla kilpaileva Huttunen tekee harjoittelua joka viikko sunnuntaista keskiviikkoon.

– Tämä tuntuu omalta jutulta ja on mukava antaa ohjeistusta ja jakaa tietämystä. Omasta lajistani, hiihdosta, minulla on paljon annettavaa ja olen nuorena kilpaillut myös juoksussa.

Pääpainopisteenä Roope-Eemelillä on juoksuryhmä, joka on Johannan Liikunta ja Lihashuollon yrittäjän Johanna Ikosen mukaan räätälöity juuri Huttusen harjoittelua varten. Ryhmän kahdeksan osallistujaa ovat Roope-Eemelin henkilökohtaisessa valmennuksessa.

– Osa ryhmäläisistä on vasta-alkajia ja osa edistyneempiä. Lähtötasolla ei ole väliä, vaan kuka tahansa voi tulla mukaan. Aloittelijoiden kohdalla käymme läpi enemmän perusasioita ja edistyneempien kanssa taas harjoittelu on tekniikkapainotteisempaa.

Huttunen korostaa, että tekninen puoli on juoksemisessa ensiarvoisen tärkeä – juoksu hyvällä tekniikalla on taloudellisempaa, tehokkaampaa ja rasittaa kehoa vähemmän.

– Pienien asioiden kautta saadaan muutoksia aikaan, Roope-Eemeli linjaa.

– Kaikkien juoksua ei tietenkään muovata samanlaiseksi, vaan jokaisella on oma taloudellinen tyylinsä, Ikonen lisää.

Juoksukurssin vetäjä kertoo, että ryhmäläisille on jo tullut kurssin aikana ahaa-elämyksiä.

– Yhdessä harjoituksessa juoksimme yhden lampun välin omalla tekniikalla ja toisen korjatulla. Siinä monet huomasivat eron. Esimerkiksi kun polvi nousee juostessa ylemmäs, juoksemisesta tulee rennompaa.

Valmentamisen ohella Huttunen on opinnoissaan erikoistunut lumilautailuun ja lasketteluun, jonka opettajana hän voi valmistumisen jälkeen toimia.

– Hiihtovalmennus kiinnostaa minua kuitenkin eniten. Sen lisäksi voin pyöriä myös muiden lajien parissa, Roope-Eemeli pohdiskelee.

Opintojen kolmas ja viimeinen vuosi on mennyt Huttusen mukaan pääpiirteittäin harjoitteluissa, mutta myös luennoilla on tullut istuttua.

– Meillä on ollut ravintoluentoja ja myös valmennuksen kurssiin niitä on kuulunut. Kahtena ensimmäisenä vuonna kävimme läpi liikuntalajeja ja niiden sääntöjä. Harjoitteluista olen saanut monenlaista osaamista ja voin vaikka mennä hiihtokouluun opettamaan.

Koulun ja hiihtoharjoittelun yhdistäminen on hänen mukaansa onnistunut Vuokatissa erinomaisesti.

– Myöskään tämä harjoittelu ei ole vaikuttanut omaan treenaamiseen. Harjoitusajat ovat muuttuneet, mutta ryhmien vetämiset ovat kevyitä ja perusliikuntaa.

Palataan juoksuryhmän pariin. Sunnuntaina kahdeksanhenkisen kurssin kaksi osallistujaa suorittivat pikkumattotestin Pyhäsalmen Fysio-Sportin tiloissa.

Roope-Eemeli hoiti testien ajanoton, tsemppasi ja tarkkaili testattavien juoksuasentoa.

– Testissä juostaan neljä kertaa neljä minuuttia tasamaakulmalla eli yhden prosentin kulmalla, hän avaa.

Ensimmäiset neljä minuuttia juostaan seitsemän kilometrin tuntivauhtia, ja jokaisen neljäminuuttisen jälkeen vauhti kasvaa, kunnes viimeinen puristus vedetään 11,5 kilometrin tuntivauhtia.

– Jokaisen neljäminuuttisen jälkeen juoksijalta mitataan laktaattiarvot, joiden perusteella määritetään aerobinen ja anaerobinen kynnys eli peruskestävyys- ja vauhtikestävyyskynnykset. Analysoin tulokset tutorini, juoksija Oona Kettusen ohjeiden mukaan. Olemme tehneet opinnoissa aiemminkin testejä ja mitanneet laktaatteja, mutta emme ole analysoineet tuloksia, Huttunen sanoo.

Juoksuvalmennusryhmä on kaikkinensa puolen vuoden projekti, jonka loppuvaiheessa osallistujat tekevät pikkumattotestin vielä toistamiseen. Silloin nähdään, onko kehitystä kunnossa tapahtunut.

– Kurssin aluksi tein osallistujille harjoitusohjelmat ennen ryhmän alkua tehtyjen tavoitekyselyiden pohjalta. Sen jälkeen henkilökohtaiset harjoitusohjelmat tehdään aina viikoksi. Osallistujat lähettävät minulle sunnuntaisin viikkoraportin, miten on mennyt, ja sen pohjalta laadin sitten seuraavan viikon ohjelman.

– Huhtikuun pikkumattotestin jälkeen teen kurssista vielä loppuraportin, summaa keväällä liikuntaneuvojaksi valmistuva Roope-Eemeli Huttunen.

Ossi Savolainen