Kirjaston täydeltä iloista touhua

Lasten kulttuuriviikkojen 2020 Touhutiistaita vietettiin kirjastolla viime viikolla. Erilaiset toimintapisteet olivat täynnä iloista touhua ja tohinaa.

 

Käsin koristeleikatuilla sydämillä sai askarrella kortin ystävälle. Eppu Nuotion runosta Ollaan ystäviä, jookos? oli kadonnut joitakin riimisanoja ja niitä etsittiin kirjahahmojen kaverien avulla. Esimerkiksi ensimmäinen riimisana oli piiloutunut Variksen kaverin kuvaan. Kuka sitten on Variksen kaveri? Mimmi Lehmä tietenkin. Entä missä ovat Vilttitossun, Vaahteramäen Eemelin, Tatun ja Pesosen kaverit? Heitä etsittiin ja sanat loksahtivat paikalleen kuin ananas ja kookos hedelmävadille.

Kaverisuunnistuksen idea kehittyi koko kirjastoporukalla ja Mia Niemelä toteutti etsintäjuttuja. Valmiin runon kanssa sai osallistua arvontaan. Sen sai käydä lukemassa ääneen kirjastonvirkailija Leila Logrénille, jos uskalsi. Arvontaan sai toki osallistua ilman äänen lukemistakin.

Kirjahahmojen maailmaan sai myös sukeltaa pukeutumisleikkien avulla. Monta kuningatarta, prinsessaa, ritaria, maailmanmatkaajaa sekä omat mielikuvitushahmot, kuten Nakkikalapottu ja Vampyyri Jonne touhusivat pukuhuoneessa.

Slimepaja, jossa tehtiin omatekoista limaa, veti touhutiistain kävijöitä jonoon asti. Pajaa vetänyt kirjastotoimenjohtaja Kirsi Nahkanen laski, että astioiden perusteella sata lasta teki oman limamötikän. Slime- tai slaimi- eli limavillitys on monille lapsille tuttu juttu, samoin heidän vanhemmilleen. Tämä ilmiö levisi Suomeen Amerikasta Youtuben kautta joitakin vuosia sitten.

Kasvomaalauspiste oli myös suosittu. Lapset hakivat kasvoihinsa koristusta, osa otti jopa useamman kuvan. Työkokeilussa ollut haapajärvinen Marika Lehtonen teki lapsia kiinnostavia kuvia ja esimerkiksi kaktus syntyi hyvin monelle poskelle.

Eläinten jälkiä seuraamalla pääsi muihinkin ihmepaikkoihin. Hämähäkki punoi verkkonsa kirjahyllyjen väliin matkan varrella sudenluolaan. Sitten kun oli selviytynyt hämähäkin verkkoradasta pääsi kuuntelemaan jännittäviä tarinoita.

Kirjastonhoitajat Tuija Kartimo ja Henna Haaga pitivät huolen siitä, ettei kukaan jäänyt toimettomaksi. Touhutiistain lopuksi Tuija tarkisti kävijälaskurin ja laski, että 213 kävijää oli kulkenut kirjastossa kolmen tunnin sisällä. Jotkut lapset eivät meinanneet kotiin tapahtuman jälkeen lähteäkään, niin kiva paikka kirjasto oli.

Kirjasto on siis paljon muutakin kuin kirjoja hyllyssä, se on korvamaaton sosiaalinen tapahtumapaikka.

Anna Kuusiniemi