Polku tuntuu omalta

Iina Kangasharju on mukana jo kolmannen tv-sarjan kuvauksissa. Hän on onnistunut löytämään sellaisen alan ja työn, joka tuntuu juuri oikealta.

 

Seitsemännestä kerroksesta avautuu näyttävä näköala Toppilan yli merelle saakka.

– Muutin tänne Ouluun joulukuun alussa, Iina Kangasharju kertoo.

Valmistumisen jälkeen Iina palasi kotipaikkakunnalleen Pyhäjärvelle, mistä avautui polku työhön tv-tuotantojen parissa. Iina pääsi töihin The White Wall -sarjan kuvauksiin ja niiden päätyttyä jatkoa on seurannut muiden tv-tuotantojen parissa.

 

Ensikosketus viihdemaailmaan tapahtui kuitenkin jo vuosia sitten.

– Voitin vuonna 2009 Piippolan vaarin lastenlaulukilpailun ja tulin toiseksi Talent Suomi -kisassa. Pari vuotta tein aika intensiivisesti keikkaa ja levynkin julkaisin. Vuonna 2015 julkaisin viimeisen kappaleen, Erilainen rakkaustarina.

Teini-iässä Iina päätti yhteistuumin vanhempiensa kanssa hiljentää tahtia.

– Halusin keskittyä muuhun. Julkisuus oli tuon ikäisenä lapsena vähän pelottavaakin, mutta paljon on jäänyt myös hyviä muistoja. Ehkä vielä joskus tulee musiikkiakin tehtyä, mutta nyt tuntuu siltä, että olen löytänyt oman polkuni, Iina pohtii.

Iina pääsi tutustumaan tv-sarjan tuotantoon ensimmäistä kertaa peruskoulun työharjoittelun puitteissa.

– Jo 12–13 -vuotiaana minua alkoi kiinnostaa, millaista on tehdä tv-sarjaa. Kahdeksannen luokan keväällä pääsin viikoksi TET-harjoitteluun Salatut Elämät -sarjan studiolle.

Iina sai tuttavan kautta yhteystiedot Salatut Elämät -sarjan tuottajaan.

– Laitoin tuottajalle sähköpostia ja he ottivat minut sinne. Siitä vielä innostuin enemmän tästä alasta ja lähdin Ylivieskaan opiskelemaan media-assistentiksi.

 

Valmistumisen jälkeen Iina työllistyi melkein saman tien The White Wall -sarjan kuvauksiin tuotantoassistentiksi eli runneriksi.

– Käytännössä autoin tuotannollisissa asioissa, kuskasin näyttelijöitä lentokentän sekä majoitus- ja kuvauspaikan välillä, hoidin juoksevia asioita, jos täytyi vaikka kaupasta käydä hakemassa jotain.

Paikallistuntemuksesta oli ensimmäisessä työssä paljon apua.

– Tuntui turvalliselta lähteä kokeilemaan tätä alaa kotipaikkakunnalta käsin. Se oli aika helppo startti. Odotan paljon, että sarjaa aletaan näyttämään. Siellä tulee näkymään paljon tuttuja ihmisiä ja paikkoja.

Osa näyttelijöistä oli Ruotsista ja Norjasta, joten kielitaitokin karttui.

– En heti uskaltanut puhua englantia. Nyt englannin käyttäminen on jo paljon rennompaa. Sen olen huomannut, että kaikissa tuotannoissa missä olen ollut, sekä työporukka että näyttelijät ovat olleet mukavia, Iina huokaisee.

 

Työt tv-tuotantojen parissa jatkuvat edelleen.

– Tutustuin The White Wall -sarjan kuvausten kautta ihmisiin ja sitä kautta pääsin kokeilemaan työtä järjestysosaston puolella apulaisjärjestäjänä. Viime kesänä kuvasimme Nurmijärvellä Kevyttä yläpilveä -sarjaa, jonka on tuottanut Warner Bros.

Draamakomedia, jonka tuotantotiimissä Iina oli mukana, nähdään Elisa Viihteellä tänä keväänä.

– Nyt kuvaamme Oulussa ja Oulun lähiseudulla tv-sarjan Kaikki synnit toista tuotantokautta.

Kaikki synnit on palkittu parhaasta käsikirjoituksesta Göteborgin elokuvajuhlilla. Rooleissa on nähty muun muassa Johannes Holopainen, Maria Sid ja Matti Ristinen. Sarjan toinen kausi on tulossa Elisa Viihteelle syksyllä 2020.

 

Kaikki synnit -sarjaa tuottaa MPR eli Matila Röhr Productions Oy. Iina työskentelee osana noin 50 hengen tiimiä, järjestelyosastossa.

  Minulla on hyvä fiilis tehdä tätä hommaa. Järjestelytyö on liikkuvaa. Siinä on paljon kaikenlaista, mitä pitää handlata ja tehdä. Valmistelevana työnä suunnittelemme muun muassa parkkeerausjärjestelyt ja teemme ajo-ohjeen. Kuvauspäivänä pystytämme teltat, suunnittelemme ja laitamme sähköt kuvauspaikalle ja telttoihin. Tarvittaessa olemme ohjaamassa tai pysäyttämässä liikennettä, Iina kuvailee.

Kuvauspaikat vaihtuvat, kuvausporukkakin muuttuu uusien projektien myötä. Iina pitää siitä, että työ on monipuolista ja vaihtelevaa.

– Työkaverini Jukka sanoi eilen, että olemme vähän niin kuin kuvausalan talkkareita. Olemme elokuva-alan moniosaajia, Iina tuumaa.

Nykyinen työ tuntuu Iinasta omalta, mutta tulevaisuudessa olisi kiva saada monipuolisempaakin kokemusta.

– Olisi mukava tutustua muidenkin osastojen työhön, joita ovat ainakin kameraosasto, ääniosasto, valo-osasto, rekvisiitta- ja lavastusosasto, maskeeraus- ja puvustusosasto, tuotanto-osasto, erikoistehosteosasto ja jälkituotanto-osasto. En ole vielä päässyt yhtään elokuvaa tekemään. Tähän mennessä kaikki kolme ovat olleet tv-sarjoja, Iina pohtii.

Jaana Salo