Keskivertotalvea lämpimämpää

Mikä on suomalaisten keskuudessa yleisin keskustelunaihe? Se on helposti lähestyttävä, ja se liikuttaa jokaisen elämää. Ja jokaisella on yleensä siitä jokin mielipide – lisäksi se muuttuu poikkeuksetta. No, säähän se tietenkin on!

Tänä talvena ihmisten ilmoilla talsiessa, on keskustelua herättänyt vuodenaikaan nähden varsin lämmin keli. Tästä sainkin innoituksen tutkia, onko tämä talvi nyt sitten oikeasti poikkeuksellinen.

Pienimuotoisen puhelinkierroksen jälkeen löysin kuin löysinkin Pyhäjärven säätilanteesta arkistomateriaalia. Ruotasella majaansa pitävän Hannu Mannisen pirtistä löytyi hänen isänsä Eino Mannisen täyttämät almanakat, joihin oli tehty merkintöjä säästä useita vuosikymmeniä.

Vanhin Hannulta löytynyt kalenteri näytti vuotta 1900.

Maaselänlahden rannalla Pyhäjärven eteläpäässä perheineen asustanut Eino oli merkinnyt kalenteriinsa lämpötiloja, järven jäätymis- ja sulamisajankohtia, lumitilannetta, maanviljelystöiden aikatauluja sekä vierailuja kirkonkylällä.

Aloitimme Hannun kanssa almanakkojen tutkailun reilun sadan vuoden takaa – vuoden 1919 heinäkuusta. Tarkoituksenamme oli selata joka viides vuosi, erityisesti talvikuukaudet, jotta saisimme jonkinlaisen kokonaiskuvan 1900-luvun säästä.

Eino on kirjoittanut allakkaansa 8. syyskuuta 1919: ”Potunnosto alkoi”. Kymmenen päivän urakan jälkeen perunat oli saatu maasta ylös ja kaksi päivää myöhemmin loppui myös riihen puinti. 

Tuona vuonna Pyhäjärvi jäätyi kokonaisuudessaan 7. joulukuuta.

Sen sijaan viittä vuotta myöhemmin nousukaudella liidelleeseen Suomeen ei tahtonut talvi tarttua millään.

Vielä loppuvuoden 1924 aikana Pyhäjärvi ei ollut jäätynyt lainkaan ja vuoden 1925 ensimmäisenä päivänä maa oli täysin sula. Ilmeisesti järvi sai kuitenkin jääpeitteen tammikuun alkupuoliskolla, sillä Eino on päivännyt merkinnän ”Järvi kieränä”, eli järven pintana lumettomana, 23. tammikuuksi. Neljää päivää aikaisemmin merkintöihin on päässyt 40 metriä sekunnissa puhaltanut tuuli.

– En tiedä, millä ovat tuulta mitanneet, pohdiskeli Hannu isänsä merkintää.

Nopeasti talvi on vuonna 1925 kuitenkin taittunut – 24. tammikuuta maa on ollut aivan sulana, pellot paljaana ja rukiita on laitettu.

Eikä talvi tahtonut tulla millään seuraavinakaan kuukausina, 22. helmikuuta tehty raapustus paljastaa sentään lämpötilan laskeneen hiukkasen pakkasen puolelle. Maalis- ja huhtikuu sen sijaan olivat lämpimät, sillä mittari pysytteli nollan yläpuolella.

Sitten rysähtikin oikein olan takaa – 22.–24. toukokuuta satoi lunta ja päivää myöhemmin iski kovan pakkasen – talvi oli tullut!

Läpikäymistämme talvista meneillään olevaa näyttäisi olleen lähimpänä vuosien 1929 ja 1930 välinen talvi. Tuolloin joulukuussa ainoastaan vain järven lahdet olivat vain vähän jäässä.

– Laitoin tänä talvena talviverkot jäälle 8. marraskuuta, jolloin jään paksuus oli kahdeksan senttiä, Hannu vertaa.

Vuoden 1930 ensimmäisinä päivinä pyhäjärvisiä ilahdutti vesi- ja räntäsateet, kuten tänäkin vuonna. Einon mukaan 5. tammikuuta 1930 oli kuitenkin hyvä suksenkeli – siinäpä myös yhtäläisyyksiä vuoden 2020 alkupäiviin!

Talvi 90 vuotta sitten oli kaikkinensa hyvin lauha; vesikeliä riitti aina tammikuun 22. päivään saakka. Manninen meni tuona talvena ensimmäisen kerran Maaselänlahden poikki hevoskyydillä kuitenkin jo päivää myöhemmin.

Eräiden lähteiden mukaan tammikuun lopulla olisi paikkakunnalla peräti kylvetty ruista, joten tänä vuonna ei aivan näin lämpimiin lukemiin todennäköisesti päästä.

Jos vuodesta 1930 voi vetää johtopäätöksiä tulevan kevään ja kesän keleistä, on auringonpalvojille niin mairittelevaa kuin kehnoakin kerrottavaa.

Pakkasia riitti tuolloin toukokuulle asti – kesäkuussa alkoivat vesisateet, jotka kuitenkin päättyivät parahiksi keskikesän juhlaan. Juhannus oli lämmin ja kaunis. Heinäkuussa lämpömittarin elohopea pysyi pääosin 20 ja 30 asteen välissä. Toisaalta ajoittain myös ukkosmyrskyt piinasivat Pyhäjärveä.

Jos kevättalvi 1930 oli ajankohtaan nähden lämmin, samaa ei voi sanoa vuodesta 1940, jolloin talvisodan ohella Suomea riivasivat paukkupakkaset. Vuodenvaihteessa lämpötila hurvitteli vielä jokseenkin siedettävissä –22 asteen lukemissa, kunnes 9.–13. tammikuuta mittari näytti –40 asteen lukemia.

Talvisodan takia ei ole kuitenkaan varmaa, missä Manninen on merkintänsä tehnyt, koska paikkakuntaa niissä ei mainita.

Tuona talvena Pyhäjärvi jäätyi kokonaan jo 22. marraskuuta.

Myös viisi vuotta myöhemmin 1944–1945 talvi oli kylmä. Tosin tiukat pakkaset alkoivat vasta vuoden vaihduttua, sillä Eino on vielä joulupäivänä rustannut kalenteriin lauseen: ”pellot sulana, järvi kieränä”. Talvi tuli joka tapauksessa myöhässä, koska perunaa oli nostettu vielä lokakuun lopulla.

Järvi toki jäätyi jo hyvä tovi ennen vuoden vaihtumista, koska marraskuun lopulla Eino oli pyöräillyt järven eteläpäästä jäitä myöten Pyhäsalmelle.

– Matka eteläpäästä kirkonkylälle lyhenee järven läpi 30 kilometristä 15:een verrattuna siihen, että menisi tietä pitkin, Hannu kertoi.

Tammikuussa pakkaset kalisuttivat hampaita ja celsiukset pysyttelivät –20 ja –30 asteen välimaastossa. Tästä Eino onkin vetänyt johtopäätöksen, että ”hyvä marjavuosi tulee”.

Näiden kahden talven ohella perimätiedon mukaan äärimmäisen kylmää oli vuosien 1986–1987 välinen talvi, jolloin mittarilukemat olivat peräti viisi kuukautta putkeen –20 asteessa tai kylmemmässä.

Kaikkinensa niin kylmiä kuin leudompiakin talvia on historianlehdet pullollaan. Vuodesta 1900 lähtien mitattu Helsingin vuotuinen keskilämpötila ja vuodesta 1908 lähtien mitattu Sodankylän vuotuinen keskilämpötila todistavat, että vuodet 1925 ja 1930 ovat olleet maassamme normaalia lämpimämpiä. Itse asiassa vuodesta 1900 lähtien kaksi lämpimintä vuotta.

Myös meneillään oleva talvi on joka tapauksessa lämmin ja tähän mennessä yhtäläisyyksiä talvien 1924–1925 ja 1929–1930 välillä on melko paljon. Niinpä, tämänhetkisen tiedon pohjalta talvi 2019–2020 on poikkeuksellisen lämmin!

Teksti: Ossi Savolainen, kuvat: Juha Jämsä