Täydenkuun Tanssit ja Kihut yhteistyöhön

Täydenkuun Tanssien taiteellinen johtaja Alpo Aaltokoski odottaa jo innolla seuraavaa kesää. Tapahtuman ohjelmisto alkaa olla valmis ja uudistuksiakin on tulossa.  

– Tulevana kesänä on kiinnostavaa se, että kokeilemme järjestää tapahtuman yhteistyössä Kihupäivien kanssa. Ohjelma menee osittain lomittain. Täydenkuun Tanssien vieraat pääsevät näkemään paikallista kulttuuria ja Kihuyleisön taas on mahdollista päästä katsomaan tanssia. 

Kihut saavat Täydenkuun Tansseilta näyttämöaikaa ja synergiaetuja tulee monella tapaa. 

– Molempien ei tarvitse rakentaa esimerkiksi torin äänentoistoa. Yhteistyön myötä molemmat voivat myös tarjota monipuolisemman ohjelman, joka voi herättää kiinnostusta laajemmin. Täydenkuun Tansseilla ei ole varaa hankkia ilmaisohjelmaa. Kihujen esiintyjät sopivat meidän off-ohjelmaksi. Toivotaan että yhteistyö tuo lisää matkailijoita ja matkailueuroja.

Esityksiä halutaan järjestää taas eri paikoissa.

– Toivotaan, että saadaan kaikki kolme näyttämöä taas käyttöön tai edes keskuskoulu, että olisi kaksi esiintymispaikkaa. Ohjelmiston kannalta on hankalaa, jos on vain yksi paikka. Jäähalli ei ole hyvä sooloteoksille, kun se on niin iso. Uloskin esityksiä toki tulee.

Kesän 2020 tapahtumaan on tulossa taas kansainvälinen kattaus. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Pyhäjärvellä päästään näkemään tanssia ainakin Espanjasta, Etelä-Koreasta, Japanista ja Ranskasta/Iranista.

– Tapahtuman kehittämisessä täytyy ottaa huomioon paitsi alue ja sen ihmiset niin myös koko tanssitaiteen kenttä ja Täydenkuun Tanssien asema valtakunnallisessa festivaalikentässä. Kansainvälisyys on se Pyhäjärven sauma. Siksi nimikin on muutettu kansainvälisesti festivaaliksi. Maailman tanssikulttuuri on rikas ja Suomessa nähdään siitä vain pieni siivu.

Tapahtumaa tehdään kuitenkin yleisöä varten ja se on Pyhäjärvellä omanlaisensa.

– Tapahtumaa on järjestetty vuodesta 1992 ja 30 vuotta tulee kohta täyteen. Pohjois-Pohjanmaan vanhimmat ihmiset asuvat täällä. Yleisö joka on tottunut käymään alkaa olla niin vanhaa, ettei kohta jaksa tulla.

Alpo muistuttaa, että Pyhäjärvellä on aika paljon myös niitä, jotka eivät ole koskaan festivaalilla käyneet.

– Tapahtuma ei pysy täällä, ellei paikkakunnalla itsellään ole innostunutta porukkaa. Perusporukka pitää olla täältä. Toivon ihmisiltä kotiseuturakkautta. Monesti ei huomaa mitä hyvää on, kun se on lähellä. Joskus voi käydä katsomassa jotain mistä ei niin tykkääkään. Voi hoksata jotain uutta. Tapahtuma oikeasti hyödyttää paikkakuntaa. Järjestöt saavat tuloja kahvin myynnistä ja katsomon kokoamisesta

Tapahtuman suunnittelussa halutaan ottaa huomioon ehdotuksia ja toiveitä mitä Pyhäjärveltä tulee.

– Katja Lundénin Flamencosauna -teosta on toivottu. Se toteutetaan kihulauantain esityksenä. Kohta pääsee lippuja jo varaamaan, Alpo iloitsee.

Alpo kertoo, että kotimaisissa esityksissä panostetaan koko perheeseen ja lapsiin. Marjo Kuusela toteuttaa festivaalilla teoksen Kaunotar ja Peto. 

Tanssin historiaakin sivutaan.

– Reijo Kela esittää Taulumannekiini -nimisen teoksen 40 vuoden takaa. Se on yksi suomalainen kulttiteos. Mielenkiintoista nähdä millainen esityksestä tulee nyt, kun tanssija on 40 vuotta vanhempi, Alpo pohtii.

Tanssin terveysvaikutuksia tuodaan esille mielenkiintoisen teoksen myötä.

– Eräs amatööriesiintyjä sai aivoinfarktin ja kuntoutti itsensä tanssilla. Siitä on tehty esitys, jonka yhteyteen voidaan järjestää koulutustakin, Alpo pohtii.

Tanssia nähdään nyt myös Pyhän Annan kirkossa.

– Kirkkotilaan ei voi viedä ihan mitä tahansa esitystä. Sopivaa teosta ei löytynyt, joten sinne tulee minun oma teos Eilisen jälkeen. Aamurukoilijat -sävellyksen siihen on tehnyt georgialainen Giya Kancheli. Vuonna 2008 tekemäni teoksen teemana on toivo ja se on tässä ajassa erittäin ajankohtainen. On uhkakuvia, maailma on polarisoitunut, pirstaleinen ja epävakaa. Me tarvitsemme toivoa.

Kurssiohjelmisto on vasta työn alla.

– Kursseja tulee lapsille, nuorille, harrastajille ja myös vasta-alkajille. Yritän hyödyntää esiintyjiä kurssien ohjaajina. Se on kustannuskysymys. Siinä säästää matka- ja majoituskuluissa. Oppilaille avautuu työpajakin eri tavalla, kun näkee ohjaajan näyttämöllä, Alpo kuvailee. 

Festivaalin ohjelmisto julkaistaan virallisesti vasta kun rahoitus varmistuu. 

– Päästään kirjoittamaan sopimuksia vasta kun päärahoituksen päätökset tulevat. Viime vuonna oli katastrofi, kun Taike teki mokan ja jätti 30 000 euroa myöntämättä. Jouduin tekemään koko ohjelman uusiksi. Kansainvälisiä ryhmiä oli tulossa ja jouduin heille selittelemään. Neuvottelimme uudelleen ja siirsin heitä tälle vuodelle. Näin saimme mainetta korjattua, Alpo huokaisee.

Rahoituksen puuttuminen aiheutti lumipalloefektin. Ryhmien kesän esiintymisaikataulut menivät uusiksi ja kesälle 2020 ennakoivasti sovittuja esiintymisiäkin täytyi perua.

– Monet ryhmät ovat niin suosittuja, että ne täytyy pystyä varaamaan hyvissä ajoin, Alpo perustelee.

Kesän 2020 festivaalin lisäksi visioita on heitetty myös tulevaisuuden osalta

– Ajatuksena olisi kansainvälisen taiteilijaresidenssin perustaminen. Sen kautta saataisiin toimintaa myös talviajalle. Tanssin lisäksi muutkin esittävät taiteet voisivat olla esillä. Pyhäjärvellä nähdään harvoin tasokasta puheteatteriakaan. Tapahtuman osalta tulee aina positiivista palautetta kansainvälisyydestä. Pyhäjärviset ovat iloisia, kun saavat kohdata eri maiden ihmisiä.

Jaana Salo