Tolvajärven taisteluista tulossa kirja

Talvisodan alkamisesta ja Mainilan laukauksista on kulunut 80 vuotta. Joulukuun 12. päivänä tulee kuluneeksi 80 vuotta myös Tolvajärven taistelusta, jossa pyhäjärvisiäkin oli mukana.

Kärsämäellä 21.11. järjestetyllä Pajarin Poikien Perinneyhdistyksen vierailuluennolla, joka oli osa Kärsämäen kunnan 150-vuotisjuhlallisuuksia, kuultiin kärsämäkisten sotatiestä jatko- ja Lapin sodassa. Tilaisuudessa olivat puhumassa Pajarin Poikien Perinneyhdistyksen puheenjohtaja kenraalimajuri evp Kalervo Sipi ja yhdistyksen tutkimusjohtaja ekonomi Tuomo Juntunen. Aaro Olavi Pajari komensi jatkosodassa ensin 18. divisioonaa ja myöhemmin 3. divisioonaa, johon kärsämäkiset kuuluivat.

Tilaisuudessa sivuttiin myös talvisotaa, jossa silloinen everstiluutnantti Pajari johti Tolvajärvi-Aittojoki -operaatioita. Pyhäjärvisistä, haapavetisistä ja haapajärvisistä muodostettu Polkupyöräpataljoona 7 (PPP 7) oli mukana näissä taisteluissa.

Tolvajärvellä saavutettiin talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto.

– Tuon voiton merkitys oli suuri. Se valoi uskoa taistelussa ylivoimaista hyökkääjää vastaan ja se muutti osaltaan talvisodan kulun. Sotamarsalkka Mannerheim totesi myöhemmin, että Tolvajärven voiton merkitystä ei voida koskaan korostaa liikaa kenttäarmeijan ja koko kansan mielialan kannalta, Sipi totesi.

Hyökkäys aloitettiin aamulla 12. joulukuuta Tolvajärven ja Hirvasjärven jään yli. Yksi kovimmista taisteluista käytiin Tolvajärven matkailumajan luona.

– Polkupyöräpataljoona 7:n vaiheista talvisodassa voi lukea pian julkaistavasta kirjasta. Pajarin Poikien Perinneyhdistys julkaisee 12.12. Tolvajärven taistelusta kirjan Tolvajärvi 12.12.1939 – Talvisodan ensimmäinen suurvoitto taistelijoiden kertomana. Kirja perustuu Pajarin, hänen alakomentajiensa ja miestensä ennen julkaisemattomaan materiaaliin, joka muuttaa aiemmin kirjoitettua sotahistoriaa tuon päivän tapahtumista oleellisesti, Juntunen kertoi.  

Pyhäjärviset eivät jatkaneet sotataivaltaan Pajarin joukoissa enää jatkosodassa.

– Pyhäjärvisten osuus jatkosodassa on ihan oma tarinansa, Juntunen totesi.  

Tolvajärven taisteluista kertovaa kirjaa voi tilata suoraan Pajarin Poikien Perinneyhdistykseltä. 

– Kirjaa varten on tehty töitä vuosia, voisipa sanoa vuosikymmeniä. Kirjan tekijöinä ovat sotahistorioitsijamme ja todellinen Pajari-tuntija Tuomo Juntunen ja Pajarin Poikain poika eversti Harri Virtapohja, Sipi kertoi. 

– Kirjan liitteenä ovat muun muassa Pajarin itsensä piirtämät, ennen julkaisemattomat taistelukartat. Niitä täydentävät tekstin sisällä olevat yksityiskohtaiset tilannekartat, hän jatkoi.

Tolvajärvi-Aittojoki  -taistelujen jälkeen Pajari niitti mainetta jatko- ja Lapin sodassa. 

– Kannaksen valtauksen kärjessä vuonna 1941 voitokkaasti taistelleelle Pajarille Mannerheim antoi noissa sodissa vaikeimmat mahdolliset tehtävät, kuten Suursaaren ja Tornion valtaukset. Pajari suoritti ne nopeasti ja menestyksellisesti. Ylipäällikkö myönsi hänelle poikkeuksellisen suurista ansioista Mannerheim-ristin kaksi kertaa, joka tuli sodissamme vain kahden maavoimien miehen ja kahden lentäjän osaksi. Pajari yleni kenraalimajuriksi jatkosodan hyökkäysvaiheen jälkeen, Juntunen kuvailee.

– Pajari saavutti käymissämme itsenäisyystaisteluissa legendaarisen maineen. Hän oli ristiriitainen ja värikäs persoona, jota monet kollegat arvostelivat, mutta alaiset arvostivat. Pajarin ja hänen miestensä välille muodostui poikkeuksellisen voimakas side ja jo sotien aikana miehet alkoivat kutsua itseään ”Pajarin Pojiksi”, Sipi kuvailee.

Pajarin Poikien Perinnehdistyksen tarkoituksena on kerätä, tutkia ja tallentaa sota- ja suojeluskuntahistoriaa, siirtää sitä ja perinnettä tuleville sukupolville. Yhdistyksen jäseniksi voivat liittyä kenraalimajuri Aaro Olavi Pajarin joukoissa taistelleet miehet sekä lotat ja heidän perillisensä sekä Suomen sotahistoriasta kiinnostuneet henkilöt.

Jaana Salo