Ensimmäiset sekunnit ratkaisevat – Ensivaikutelmaan voi vaikuttaa

Kesäpyhäkäs Angela Ahola julkaisi elokuussa Suomessa kirjan “Taito tehdä hyvä vaikutus”. Tukholmassa asuva rikospsykologian tohtori niittää Ruotsissa menestystä inspiraatioluennoitsijana.

Angela Ahola on rikospsykologian tohtori, tutkija ja kirjailija, joka on saavuttanut Ruotsissa suuren suosion inspiraatioluennoitsijana, joka käsittelee muun muassa hyvän ensivaikutelman luomiseen ja toimivaan vuorovaikutukseen liittyviä aiheita. Hänen asiakkaitaan ovat muun muassa Spotify, Samsung, Hennes & Mauritz, Nordea, Bonnier ja Ruotsin poliisikorkeakoulu. Ahola on rankattu yhdeksi Ruotsin inspiroivimmista puhujista vuosina 2018 ja 2019 ja hän on ollut ehdolla Ruotsin parhaille puhujille jaettavan ”Stora Talarpriset 2018” -palkinnon saajaksi.

Angela Ahola on syntynyt ja asuu Tukholmassa, mutta juuret ovat Pyhäjärvellä.

– Suurin osa perheestä ja suvusta on sieltä kotoisin. Tätejä asuu Pyhäjärvellä, sedät muuttivat Ruotsiin ja Helsinkiin. Isänikin lähti Ruotsiin ja tapasi äitini Tukholmassa. Äidin äiti on Nivalasta, joten myös äidin puolen sukujuuret ovat sieltä päin.

Angelalla on 9- ja 12-vuotiaat tyttäret, joiden kanssa hän viihtyy kesäisin Pyhäjärvellä.

– Lapset käyvät suomalaista koulua ja puhuvat sujuvasti suomea. Me ollaan Pyhäjärvellä joka kesä. Ostimme isäni kotipaikan Rannankylältä. Sinne on Pyhäsalmen keskustasta kahdeksan kilometriä. Yleensä tullaan sinne, kun on kihuviikonloppu, Angela kertoo.

 Ruotsissa jo aiemmin julkaistu kirja ”Taito tehdä hyvä vaikutus” julkaistiin Suomessa elokuussa. Angelan kirja antaa vastauksia siihen, kuinka voi onnistua ja menestyä ihmissuhteissa ensivaikutelmasta alkaen. Kirjan oppeja voi soveltaa esimerkiksi työhaastattelussa, treffeillä, oikeusistunnossa, juhlissa, kokouksissa ja niin edelleen.

– Jossain vaiheessa minua alkoi kiinnostaa, mitä tapahtuu, kun ihmiset kohtaavat. Nykyisin luennoin ensivaikutelman tekemisestä ja siitä, mitä voimme tehdä saadaksemme ihmissuhteemme toimimaan paremmin ja kuinka saamme työpaikoilla kommunikaation ja yhteistyön toimimaan paremmin ja luomme iloista ilmapiiriä.

Angela on onnistunut siinä, mistä monet haaveilevat. Hän elää unelmaansa todeksi.

– Aluksi, kun olin alalla ihan uusi, sain käydä luennoimassa jopa ilmaiseksi. Jos päämääränä on, että haluaa tehdä tätä työkseen, täytyy kuitenkin pystyä laskuttamaan. Nykyisin elätän itseni inspiraatioluennoitsijana ja kirjailijana. Kahdeksan kuukautta vuodesta on sesonkia ja neljä kuukautta vapaata. Pari, kolme päivää olen keikoilla, pari päivää kirjoitan. Nautin molemmista puolista. Ehdin nukkua, olla ja tavata kavereita.

Angela on opiskellut havaintopsykologiaa, joka tutkii aisteja ja havaintoja sekä rikospsykologiaa.

– Olen tutkinut sitä, olemmeko tasavertaisia lain edessä. Kuinka tuomarit ja käräjäoikeuden maallikkojäsenet arvioivat ihmisiä, pystyvätkö he olemaan objektiivisia, vai vaikuttavatko esimerkiksi ulkonäkö ja stereotypiat. Tuloksena oli, että edes tuomarit, jotka ovat paperilla objektiivisimpia ammattilaisia, eivät pysty olemaan täysin puolueettomia.

Jos ensivaikutelma vaikuttaa tuomariin, se vaikuttaa myös tavallisiin ihmisiin.

– Ihmiset näkevät meissä tiettyjä ominaisuuksia jo ensimmäisten kriittisten sekuntien aikana. Sillä on suuri painoarvo, jos osaa tehdä hyvän ensivaikutelman. Mutta oikeiden signaalien viestimistä täytyy jatkaa koko suhteen läpi. Yleensä ne samat asiat, mitkä vaikuttavat ensivaikutelman syntymiseen, vaikuttavat jatkossakin. Kehonkieli, äänet ja asennot ratkaisevat, pysyykö suhde hyvänä ja kehittyykö se oikeaan suuntaan.

Tärkeimmiksi asioiksi, joihin huomio ensivaikutelmaa muodostettaessa kiinnittyy, Angela luettelee sen, voinko luottaa sinuun, eli oletko empaattinen ja lämmin ihminen ja pätevyyden eli kompetenssin. Sadan millisekunnin aikana on jo eräänlainen ensivaikutelma syntynyt. Kysymys on eloonjäämisvietistä. Epäluotettavat kasvot saattavat merkitä meille hengenvaaraa. Liskoaivot ratkaisevat, pakenenko vai jäänkö.

– Meidän täytyy tietää, mitä viestimme ja millaisia signaaleja lähetämme. Samalla opimme lukemaan muiden tarpeita ja pelkoja. Nämä ovat konkreettisia seikkoja, mitä tutkimustulokset ovat osoittaneet. Harmillisen usein tiedot jäävät tutkijoiden tietokantoihin. Valitsin inspiraatioluennoitsijan uran, koska halusin tuoda tällaista tietoa yleisölle, enkä vain luennoida psykologian laitoksella Tukholman yliopistolla.

Seuraavaksi Angelalta tulee deittikirja.

– Erosin puolitoista vuotta sitten. Alkumasiksen jälkeen olen kyllä deittaillut – paljon. Huvin vuoksi ja kirjan vuoksi. Realistisesti ajatellen, tämähän voi olla viimeinen sinkkukausi elämässäni, eihän sitä tiedä, milloin tapaa hyvän tyypin, jonka kanssa haluaa jotain vakavampaakin. Vaikken kyllä vielä koe itseäni valmiiksi vakavampaan suhteeseen, niin deittailu on ollut hauskaa. 

Angela kokee, että sinkkuelämä on enimmäkseen ihanaa. Siinä elämäntilanteessa ei tarvitse tehdä kompromisseja, eikä ole vaarassa loukkaantua. Siitä huolimatta harvat ihmiset lopettavat potentiaalisten kumppanien etsimisen. 

– Jonkunlainen tutka meillä kuitenkin on käynnissä. Toivomme löytävämme rakkauden, jonkun jonka kanssa jakaa arjen iloja ja suruja. Katselemme kuntosalilla, työpaikoilla, lähibaareissa ja monella on ainakin yksi deittisovellus kännykässä. 

Angela hoksauttaa, että tänä päivänä deittailu vie helposti yhtä paljon aikaa kuin osa-aikatyö. 

– Ja valitettavasti niin vähällä tuloksella, että koko deittailuhommaan helposti kyllästyy. Itseluottamus laskee ja turhautuneena poistamme treffisovellukset kännykästä. Samaan aikaan kannamme kuitenkin sisällämme unelmaa sielunkumppanista.

Kirjailija on ammentanut kirjaan asiaa myös omakohtaisten kokemusten pohjalta.

– Olen tutkinut omia tunteitani ja kokemuksiani. Oli ihan pakko kirjoittaa kirja ensivaikutelman psykologiasta, swaippitasolta oikeaan pitkäaikaiseen suhteeseen asti. Kuinka voimme opetella vetämään puoleemme oikean tyyppisiä ihmisiä ja kuinka voimme kehittää unelmasuhteen.

Käsikirjoitus on jo valmis ja kirja julkaistaan ennen ensi vuoden kirjamessuja.

– Miksi jotkut ihmiset pysyvät yhdessä vuosikausia, jotkut haluavat olla vain varattujen kanssa tai jotkut eivät uskalla edes ensimmäistä askelta ottaa. Malleja on monia ja niihin vaikuttavat lapsuuden kokemukset, kuten se onko suhde vanhempiin ollut läheinen ja rakastava, Angela valottaa.

Jaana Salo