Pirkosta vuoden jalkaterapeutti

Yksinyrittäjänä Pyhäjärvellä toimiva jalkaterapeutti Pirkko Ruotsalainen vastaanotti SJJL:n vuoden jalkaterapeutti -palkinnon. Hän näkee ajan hermolla pysymisen ja jatkuvan kouluttautumisen tärkeänä osana ammattitaitoaan.

Woltin hoitolassa jalkaterapeuttina toimiva Pirkko Ruotsalainen on valittu vuoden 2019 jalkaterapeutiksi.

Palkinnon jakoi Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto (SJJL) jäsenistön ehdotuksia kuultuaan. Lopullisen päätöksen vuoden jalkaterapeutista teki liiton hallitus.

– Tämä oli kaiken kaikkiaan yllätys, koska palkinnot ovat menneet etupäässä niille, jotka ovat toimineet liiton hallituksessa, Pirkko Ruotsalainen kuvailee häkeltyneenä muutama päivä tunnustuksen vastaanottamisesta.

Ruotsalainen epäili, että tunnustus voisi liittyä myös siihen, että hänellä tulee ensi vuonna alalla täyteen 20 vuotta. 

Vuonna 1996 lakkasi opistotasoinen jalkojenhoitajakoulutus, jonka tilalle muotoutui AMK-tasoinen jalkaterapeuttikoulutus.

Ruotsalainen oli ensimmäisiä oppimäärästä valmistuneita vuosituhannen vaihteessa.

– Meitä valmistui Rovaniemeltä 13 jalkaterapeuttia ja Helsingistä alta 20:ntä. Nykyisin alaa voi opiskella Savonlinnassa ja Helsingissä.

SJJL:n puheenjohtaja Pia Kallio antoi seikkaperäisen listan perusteluista, joita liiton jäsenet olivat Ruotsalaista vuoden jalkaterapeutiksi ehdottaessaan antaneet.

– Pirkkoa luonnehdittiin ammattilaiseksi, jolla on hyvä kädenjälki, laaja ammattitaito sekä empaattinen luonne. Lisäksi hän pitää hyvää huolta asiakkaistaan ja auttaa kollegoitaan tarvittaessa.

Liiton hallitus puolestaan nosti esille Ruotsalaisen osallistumisen liiton koulutuksiin ja jalkaterapian tunnettavaksi tekemisen alueella.

– Tietysti mukavalta kuulostaa, mutta en koe olevani parempi kuin muut. Täällä on niin mukavat asiakkaat, että on ollut helppo toimia ammatillisesti ja empaattisesti, Pirkko kiittelee.

Vuoden jalkaterapeutti -palkinto näillä leveyspiireillä on varsin poikkeuksellinen tapaus.

– Halusimme valinnallamme kannustaa jäseniämme yrittäjiksi varsinkin reippaasti kehäteiden yläpuolella ja varmistaa, että pienemmilläkin paikkakunnilla olisi jalkaterapiapalveluita, Kallio kertoo.

Jalkaterapeutteja Pyhäjärven lähialueilla on tarpeeseen nähden verrattain vähän. Paikkakuntalaisten lisäksi Pirkon asiakkaina on myös useita ulkopaikkakuntalaisia.

– Säännöllisesti on ollut asiakkaita myös muilta paikkakunnilta. Kävin aiemmin työskentelemässä naapurikuntien terveyskeskuksissa ja myös siltä ajalta on jäänyt asiakkaita, jotka käyvät nyt täällä Pyhäsalmessa, mietiskelee Ruotsalainen.

Viimeisten 20 vuoden aikana jalkaterapia on ottanut Suomessa tiuhaan kehitysharppauksia. Lähtökohdat alan opiskelijoilla ovat nyt hyvin erilaiset kuin Pirkon opiskelujen aikaan.

– Meillä ei ollut lainkaan oppikirjoja, ja käänsimme itse englanninkielisiä materiaaleja. Nyt valmistuneilla on jo ollut valmiit oppimateriaalit, Ruotsalainen juttelee.

Myös tieteenalana jalkaterapia on muuttunut – tieteellisen tutkimuksen määrä on kasvanut kohisten ja se näkyy myös jokapäiväisessä työssä.

– Aina tulee uutta tietoa ja kaikki tieto kyseenalaistetaan. Esimerkiksi kenkäteollisuus ei enää määrittele, millaiset kengät ovat hyvät, vaan asia on lääketieteellisesti todistettu.

Tieteellisyyden kasvu alalla on lisäksi laajentanut valmistuneiden työkenttää. Jalkaterapeutteja työskentelee muun muassa urheilupuolella ja kenkäteollisuudessa.

– Nykyään on jalkaterapeutteja, jotka eivät tee ollenkaan hoitoja. Jo minun aikanani opiskeltiin paljon fysioterapiaopiskelijoiden kanssa ja nyt ammattirajat ovat häipyneet entisestään, Pirkko tuumailee.

Niinpä jalkaterapia-alan kehitys vaatii kokoaikaista kouluttautumista, jotta kyydissä pysyy mukana. Kuten Pirkon palkintoperusteissakin mainitaan, käy hän tasaisesti SJJL:n järjestämissä koulutuksissa.

– Käyn koulutuksissa noin kerran vuodessa. Kuten kaikilla terveydenhuollon ammattilaisilla, myös SJJL:n jäsenillä on lakisääteinen velvoite lisäkouluttaa itseään. Jos koulutuksissa ei olisi käynyt, ei pystyisi antamaan asiakkaille uusinta tietoa, muistuttaa Ruotsalainen.

Pääosin koulutukset järjestetään Helsingissä, Turussa ja Tampereella – ajoittain myös Oulussa OYS:ssa. SJJL:n liittohallitus taas kokoontuu Helsingissä.

Pyhäjärven Yrittäjäyhdistyksen puheenjohtajana vuoden 2019 alusta lähtien toiminut Ruotsalainen kokee olevansa järjestöihminen, mutta SJJL:n toimintaan hän ei aio lähteä laajemmin mukaan.

– Täällä ollaan hankalien kulkuyhteyksien päässä. Jos olisin nuorempi, niin vastaisin kyllä, Pirkko vastaa nauraen kysymykseen, kiinnostaisiko työskentely SJJL:n hallituksessa.

Ossi Savolainen