Susi herkutteli vasikkapaistilla

Sunnuntain vastaisena yönä susi raateli kolmiviikkoisen ylämaankarjavasikan Tarmo Aholan tilalla Pyhäjärven Lohvanperällä. 

– Susi oli tappanut vasikan ja syönyt sen osittain. Yhdellä emolla on jalka kipeä. Se on tullut varmaan samassa rytäkässä. 131-lomakkeen kävin juuri hakemassa maataloustoimistosta. En muistanut kysyä minkälaisia petokorvauksia maksetaan. Saattaa olla enempi nimellinen korvaus, Ahola pohtii. 

Kolminkertainen sähkölanka-aitakaan ei ole susilta suojannut. Susi käy heikoimman kimppuun ja nuori vasikka on helppo saalis. 

– Toisessa Hereford-laumassa on vielä heiveröisempi viikon vanha vasikka. Herefordit laitetaan pian sisälle. Jäljistä päätellen susi oli käynyt seuraavana yönä laitumella uudelleen. 

Eläimet ovat olleet rauhattomia, hakeutuneet navetan lähelle ja huutaneet susien kulkiessa laitumen luona. 

– Jotain pitäisi keksiä eläinten suojelemiseksi. Yksi vaihtoehto olisi jättää traktori käyntiin pellolle tai laittaa rokkia soimaan, Tarmo miettii. 

Susista ei ole ollut tilalla aiemmin havaintoja, vaikka pantasusi onkin alueella seurantatietojen mukaan liikkunut. 

– Nyt ovat sudet tulleet riesaksi. Karhun jälkiä on ollut, ja ne ovat käyneet paaleja repimässä, mutta ne eivät ole käyneet karjan kimppuun. 

Petoyhdyshenkilö Juha Tikka kävi paikan päällä arvioimassa, että kyseessä oli todellakin susi. Keinot tilanteen ratkaisemiseksi ovat kuitenkin tässä vaiheessa vähissä.

– Tuskin lopettamiselle on kriteerejä. Ensimmäisenä tulisivat kysymykseen karkottamishommat. Sulan maan aikana se on vähän mahdotonta, kun jäljet eivät näy. Jos toivottua tulosta ei saada aikaiseksi karkottamalla ja vahinkoja tulee lisää, poistamiskynnyskin alkaa täyttyä, Tikka arvioi. 

Petohavaintoja tehdään Pyhäjärvellä säännöllisesti.

– Pantasusi on muutaman viikon välein käynyt ja havaintoja on tullut yksittäisistä susista, joilla ei ole pantaa. Karhuistakin tulee jonkin verran havaintoja. Läheskään kaikki havainnot eivät tule kuitenkaan petoyhdyshenkilölle asti. Havaintoja saisi tulla enemmän, koska kannan määrittäminen tapahtuu havaintojen perusteella. Etenkin pentuporukoiden havainnot ovat tärkeitä. 

Petoyhdyshenkilöitä voi pyytää tarkistamaan jälkiä tai jätöksiä, jos ei ole varma mikä eläin on kyseessä. 

– Jos en itse pääse, niin joku muu käy tarkistamassa ja varmistamassa. Tiedot on hyvä laittaa tekstiviestinä, sähköpostina tai WhatsAppilla, koska aina ei ole kynää ja paperia matkassa. Paikan lisäksi myös aika on tärkeä tieto. Näköhavainnosta olisi hyvä olla aika tunnin tarkkuudella, Tikka vinkkaa.

Petoyhdyshenkilötoiminta on vapaaehtoistoimintaa. 

– Pyhäjärvellä on puolenkymmentä petoyhdyshenkilöä, joilla on mahdollisuus kirjata suurpetohavaintojen tassu-järjestelmään. Riista.fi –sivustolta löytyy petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot.

Jaana Salo