Perjantaina 4. lokakuuta pidetään Aimo Murtomäen kokoaman Pyhäjärveläisiä suurmiehiä -teoksen julkistamistilaisuus Pyhäjärvellä Kahvila Karnevaalissa. Kirjan 268-sivuinen sisältö on koottu Aimon isän, Job Murtomäen (1895–1974) Pyhäjärven Sanomiin kirjoittamista teksteistä.
Job ”Joppi” Murtomäki toimi Pyhäjärven Sanomien päätoimittajana vuosina 1958–1968. Reilun vuosikymmenen aikana Murtomäki kirjoitti lehteen tuhansia tekstejä, joista nyt Aimon kokoamassa Pyhäjärveläisiä suurmiehiä -kirjassa esitellään osa. Kirja on jaettu neljään lukuun aihealueiden perusteella.
Lukujen otsakkeet ovat Pyhäjärveläisiä suurmiehiä ja naapureitakin, Elettiinpä ennenkin, Elämän näyttämöltä sekä Jutellaanpas, pakinoita. Kolmen edellä mainitun luvun tekstit ovat esseitä ja novelleja – jälkimmäinen nimensäkin mukaisesti pakinoita.
Kirja nivoutuu Job Murtomäen omien kokemusten kautta erityisesti 1900-luvun alun maaseutuelämän ympärille. Pyhäjärveläisiä suurmiehiä ja naapureitakin- sekä Elettiinpä ennenkin -lukuihin kootuissa kirjoituksissaan Murtomäki käsittelee aihetta paikallisesta näkökulmasta.
Myös Elämän näyttämöltä- ja Jutellaanpas, pakinoita -luvuissa piipahtelee mainintoja Pyhäjärvestä. Ennen kaikkea ne kuitenkin heijastelevat juuri tuolloin vallinneen suomalaisen maalaisympäristön aikaa, jonka yli teknologiakehitys ajan mittaan pyyhkäisi.
Aimo Murtomäen Pyhäjärvelaisiä suurmiehiä -kirjaan kokoamat isänsä kynäilyt luovat mielenkiintoisen katsauksen Pyhäjärven historiaan kantilta, joka perinteisessä historiankirjoituksessa usein jää huomiotta. Tästä syystä teos on erityisen merkityksellinen paikallishistorian näkökulmasta.
Toisaalta Pyhäjärveläisiä suurmiehiä tuo esiin myös paikallislehtien muutoksen. Vaikka nykypäivänäkin henkilöjutut ovat tärkeä osa paikallislehtien identiteettiä, ovat harvassa Pyhäjärvisiä suurmiehiä ja naapureitakin -luvun kaltaiset muisteluartikkelit valtavirrasta poikkeavista henkilöistä. Muistelujuttuja ihmisten lisäksi myös entisaikojen elintavoista ja -oloista lukisi mielellään nykyäänkin.
Aimo Murtomäki on liittänyt suurimpaan osaan yhdestä viiteen sivun mittaisten kappaleiden loppuun tekstin julkaisupäivämäärän, jotka auttavat lukijaa hahmottamaan, mitä aikaa kussakin tekstikokonaisuudessa käsitellään. Valitettavasti esimerkiksi Elämän näyttämöltä -luvun kappaleiden lopussa päivämäärää ei ole. Tästä syystä historiaan vihkiytymättömälle lukijalle saattaa jäädä kysymyksiä ilmaan.
Teoksen kokoaja on lisännyt julkaisupäivämäärien ohella teksteihin viittauksia. Nämä viittaukset ovat erittäin mielenkiintoisia ja helpottavat nykypäivän lukijaa pureutumaan syvemmälle käsiteltyyn aikakauteen. Haittaa ei siis olisi ollut, vaikka viittauksia olisi ollut enemmänkin.
Aimo Murtomäki on lisäksi kuvittanut teoksen. Kuvitukset tuovat mukavaa vaihtelua tekstin sekaan, ja kepeyttävät ansiokkaasti Pyhäjärveläisten suurmiesten jo muutenkin erinomaista kokonaisuutta.
Teoksen ehdotonta eliittiä ovat Job Murtomäen Jutellaanpas –pakinat. Luvun alkuun sijoitettu Alfred Heinosen taiteilema Jutellaanpas –palstassa käytetty kuvituskuva saa mielensopukoihin piirtymään näkymän Tahvo Tuulenkourasta (Jopin nimimerkki) naputtelemassa ilkikurisia pakinoita kirjoituskoneen äärellä.
Pakinataiteen taitajat ovat aina olleet erittäin harvalukuinen joukko. Job Murtomäki kuului näihin taitajiin, ja sen todistaa hänen Pyhäjärven Sanomiin rustaamat useat sadat pakinat, joista Aimo on valinnut kirjaan 49. Jobin huumori ja taitava kynän käyttö pääsevät vapaamuotoisissa pakinoissa valloilleen.
Pyhäjärveläisiä suurmiehiä antaa sanomalehtikirjoitusten kautta kattavan kuvan maaseudun elämästä vajaan 100 vuoden aikajänteeltä. Rikaskielinen historiateos sopii paikallistuntemusta vaalivan lukijan ohella myös luettavaksi kouluihin, sillä teos on käypä opas koulujen opetussuunnitelmissa viime aikoina korostettuun oppilaiden paikallishistorian tuntemuksen lisäämiseen.
Lyhyissä kappaleissa on lisäksi roimasti pakinaviihdettä kelle tahansa lukijalle.
Kirja on saatavilla perjantaista lähtien Kahvila Karnevaalista.
Ossi Savolainen
