Muistikummituokiosta valmiuksia muistisairaan kohtaamiseen

Muistiviikolla Karpalokodille kokoontui joukko muistikummiksi haluavia kuuntelemaan luentoa, jossa opittiin tärkeitä asioita muistisairaan kohtaamisesta.

– Kansainvälisesti syyskuu on muistikuukausi ja muistiviikkoa vietetään sillä viikolla, mille maailman alzheimer-päivä osuu, vastaava muistiasiantuntija Mirja Hynninen kertoi muistikummituokioon saapuneille. 

– Muistikummitoiminnan tavoitteena on tehdä Suomesta muistiystävällisempi. Maailmalla muistikummitoiminnasta käytetään nimeä dementia-friend. Suomessa dementia-sanaa ei mielellään käytetä, koska se tarkoittaa latinaksi vailla mieltä. Siksi meillä terminä on muistikummi, hän jatkoi.

Suomessa on Muistiliiton mukaan arviolta 193 000 muistisairasta ihmistä, joista 100 000 ihmistä sairastaa lievää muistisairautta ja 93 000 ihmistä keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta. Muistikummituokiossa opittiin, että muistisairaudet ovat aivosairauksia, eivätkä ne kuulu luonnolliseen vanhenemiseen. Ikääntyessä muistissa tapahtuvissa muutoksissa on kyse eri asiasta.

– Iän myötä muistitoiminnot hidastuvat, joten tarvitaan enemmän rauhaa, keskittymistä ja tarkkaavaisuutta. Normaalit ikääntymiseen liittyvät muutokset eivät haittaa arkielämää. Jos alkaa tulla sellaisia muutoksia, jotka häiritsevät arjen sujumista, kannattaa hakeutua muistihoitajalle muistitutkimuksiin, jotta mahdollinen lääkitys päästään aloittamaan ajoissa. 

Mirja muistutti, että muistisairaudet eivät ole ainoastaan ikäihmisten sairauksia ja niitä voi tulla kenelle tahansa. Riskitekijöitä ovat esimerkiksi vähäinen liikunta, sydän- ja verisuonitaudit, huonosti nukkuminen ja huonosti syöminen. 

Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät laaja-alaisesti toimintakykyä, koska muisti vaikuttaa niin moneen muuhun asiaan. Muistihäiriöiden lisäksi ongelmia voi olla esimerkiksi kommunikoinnissa, motoriikassa ja toiminnanohjauksessa. 

– On tärkeää, että ihmiseen suhtaudutaan ihmisenä, avoimin mielin. Kuunnellaan ja annetaan aikaa vastata. Muistisairaalla kuluu pidempi aika kuullun prosessointiin. Jos on paljon hälyä, on vaikea keskittyä, Mirja kuvaili. 

Muistisairas täytyy kohdata ihmisenä. 

– Kannattaa asettua samalle tasolle. Voi puhua hitaammin ja yksinkertaistaa asioita, mutta ei kuitenkaan saa puhua niin kuin yksinkertaiselle. Jos sinulla on asiaa muistisairautta sairastavalle, kohdista puhe hänelle, vaikka hän ei voisi vastata. Ei saa puhua ihmisen ohi tai omaiselle häntä koskevasta asiasta. Se on äärimmäisen epäkohteliasta. 

Moni saattaa jättää vierailut muistisairaan luona väliin sillä ajatuksella, että ei hän kuitenkaan muista vierailua jälkeenpäin. Vierailut ovat kuitenkin tärkeitä.

– Vaikka lähimuisti heikkenee, mantelitumake rappeutuu hitaammin ja sinne tallentuneet tunnemuistot säilyvät paremmin. Ihminen voi unohtaa mitä, missä ja milloin tapahtui, mutta tunne jää. 

Mirja kertoi, että on inhimillistä hermostua, kun muistisairas toistaa asioita ja kysyy samoja kysymyksiä aina uudelleen. 

– Kannattaa kuitenkin miettiä, mitä vastaa, koska muistisairas olettaa kysyvänsä asiaa ensimmäistä kertaa. 

Mirja muistutti, ettei kohtaamisessa saisi korostaa toisen puutteita.

– Ensimmäisenä ei kannata kysyä, muistatko minua. On tärkeää, ettei aliarvioi toista tai osoita, että minä tiedän paremmin. Kaikille meille on tärkeää saada säilyttää kasvomme.

Kädennostogallupin perusteella suurimmalla osalla tilaisuuteen saapuneista on omaisia, joilla on muistisairaus. Enemmistö halusi osallistua tuokioon myös siksi, että muistisairaan kohtaamistaitoja tarvitsee esimerkiksi vapaaehtoistoiminnassa. 

– Ehkä ymmärrän omia läheisiä joissakin asioissa nyt paremmin ja nukun entistä enemmän ja paremmin. Tästä oli ehdottomasti hyötyä. Enemmänkin pitäisi perehtyä, muistikummituokioon osallistunut Heli Saarimaa pohti.