Historia viime silausta vaille

Karoliina Rantalan parin vuoden uurastus Pyhäjärven historian kokoamiseksi kirjaksi on viimeistelyvaiheessa.

Pyhäjärven kaupungin historiateoksen kokoaminen alkaa olla loppusuoralla. Projektitutkija Karoliina Rantala vieraili perjantaina Pyhäjärven Sanomissa tutustumassa lehden kuva-arkistoon. 

– Teen parhaillaan kuvatoimitusta ja viimeistelen käsikirjoitusta. Kirja on menossa syys-lokakuun vaihteessa taittajalle ja alkuvuoden aikana painoon. Tarkkaa julkaisupäivää ei ole vielä sovittu, Rantala kertoo kirjan vaiheista.

Taittovaiheessa on varattava riittävästi aikaa oikoluvulle, tarkistamiselle ja hyväksymiselle. 

– On oma prosessinsa luoda kirjalle visuaalinen ilme. Olen iloinen, että taittoa toteuttaa pätevä ja kokenut tekijä, oululainen graafikko Henna Raitala. Saadaan kirjalle hyvä ilme, joka tukee sisältöä ja kirjasta tulee sellainen, että sitä on kiva lukea. Tämän kirjan on tarkoitus kestää vuosikymmeniä.

Tärkeimmiksi käännekohdiksi Pyhäjärven historiassa Karoliina mainitsee kunnan perustamisen vuonna 1866, rautatien tulon vuonna 1925, malmilöydön vuonna 1958 ja kaivoksen käynnistymisen keväällä 1962. Myös kaivoksen toiminnan jatkuminen 2000-luvun alussa oli Pyhäjärvelle iso asia.

– 1920-luvulla painopiste alkoi siirtyä Kirkonkylältä Pyhäsalmeen. Aluksi kirkonkylällä oli liikkeitä ja Pyhäsalmessa niiden sivuliikkeitä. Sitten kehitys kääntyikin toisin päin. Kaivoksen myötä palvelutarjonta on todennäköisesti muodostunut laajemmaksi kuin se olisi ollut ilman sitä, Karoliina kuvailee.

Järvelläkin on ollut suuri merkitys paikkakunnan historiassa.

– Perinteisesti se on ollut tärkeä liikenneväylä. Maantieyhteydet ovat rakentuneet vasta pikkuhiljaa. Nelostielle saatiin kestopäällys 60-luvulla. Niihin aikoihin alkoi myös Pyhäjärven kehittyminen mökkipaikkakunnaksi. 

Pyhäjärvi on laaja pitäjä, eikä kaikkea saa yhteen kirjaan mahtumaan.

– Asiaa riittäisi vaikka loputtomasti. Jatkuva rajaaminen on haastavaa, Karoliina pahoittelee.

Kirjassa käsitellään Pyhäjärven historiaa kunnan perustamisvuodesta näihin päiviin asti. Alkuun tulee tiivis katsaus aikaisempiin vaiheisiin perustuen aiempiin tutkimuksiin.  Karoliinan tutkimia aiheita ovat väestö, kunta, elinkeinot, seurakunta ja järjestöt. 

– Päälähteeni on ollut kaupungin arkisto ja pöytäkirjat 1860-luvulta lähtien sekä sieltä löytyvä muu aineisto ja kirjeenvaihto. 

Karoliina on hakenut aineistoa myös seurakunnan arkistosta ja entisestä maakunta-arkistosta eli Kansallisarkiston Oulun yksiköstä.

– Sieltä on löytynyt muun muassa piirilääkärin arkistoja 1800-luvulta, joissa kerrotaan Pyhäjärven terveydellisistä oloista. Viranomaisten arkistoista on löytynyt pulavuosien pakkohuutokauppojen tietoja. Tilastokeskuksen arkistosta Helsingistä taas kunnallisvaalien tietoja itsenäisyyden alkuvuosilta. Kirjassa on hyödynnetty myös Suomen Virallisia Tilastoja muun muassa maataloudesta, kansakouluista ja rautateistä.

Myös sanomalehtiä on käytetty aineistona. 

– Paikallislehden merkitys on tosi suuri. Pyhäjärven Sanomia lähdettiin julkaisemaan vuonna 1955. Lehden sivuille on tallentunut paljon arjen historiaa, jota ei pöytäkirjoista löydä. On herkullista nähdä kontrasti pöytäkirjojen hienoissa ajatuksissa ja visioissa, ja siinä mitä tavallinen kuntalainen on ollut asioista mieltä. 

Esimerkiksi kansakoulua vastustettiin vuosikausia, ennen kuin päätös saatiin läpi. 

– Ajateltiin, että siellä vaan opitaan herroiksi, kuka kyntää pellot ja tekee kaikki oikeat työt. Vastustuksen vastapainoksi on ollut edelläkävijöitä, jotka ovat osanneet tarkastella asioita pidemmälle tulevaisuuteen, oli sitten kyse kansakoulusta, osuustoiminnasta tai nuorisoseurojen perustamisesta, Karoliina kuvailee.

Lehdistä pystyy seuraamaan esimerkiksi kaivoksen tuloa vaihe vaiheelta.

– Malminetsintää tehtiin tavoitteellisesti. Tiedettiin, että kaivokselle voisi olla edellytyksiä. Sitten tuli se iso löytö ja varmistui että kaivos toteutuu. 

– Lehdissä näkyy myös se, kuinka kunnallisten palvelujen määrä on lähtenyt kasvamaan ja miten ne on otettu milloinkin vastaan. Tai miten kunnallisvaalit ovat muuttuneet 1960-luvun kakkossivun pienestä tulosuutisesta etusivun jutuksi ja vähitellen 1970-luvun alussa alkoi tulla vaalimainoksiakin, Rantala kuvailee.

Kunnat ovat olleet keskeisessä roolissa hyvinvointiyhteiskunnan luomisessa.

– Kunnat toimivat pitkään luottamusmiesvoimin. Pyhäjärvelle palkattiin 1930-luvulla päätoiminen kirjuri. Sotien jälkeen alkoi pikkuhiljaa tulla hallintovirkamiehiä. Hallinnon erikoistuminen löi läpi kunnolla vasta 1970-luvulla, Karoliina kuvailee.

– Vaikka olen historia-alan ihminen, olen syntynyt 1980-luvulla moderniin yhteiskuntaan. Ihmeellistä, miten tuoreita monet asiat joita pidetään itsestään selvyytenä todellisuudessa ovat, tutkija huokaisee. 

Karoliina pitää paikallislehteä korvaamattomana lähteenä. Tämän päivän jutut ovat tulevaisuuden tutkimusaineistoa.

– Tulevaisuuden historiantutkijoita palvelee näkökulmien monipuolisuus, se että haastatellaan monenlaisia ihmisiä, niin päättäjiä kuin tavallisia kansalaisiakin. Olisi hyvä, että tunteita herättävät keskustelut ja moniäänisyys näkyisivät lehdessä. 

Karoliina kannustaa kaivelemaan esiin tarinoita, ihmisiä ja ilmiöitä, jotka helposti jäävät pimentoon. 

– Käytin kirjassa lähteenä Pyhäjärven Sanomiin tänä vuonna tehtyä muistelujuttua kyläkaupoista. Paikallislehden tehtävä ja tarkoitus on saada paikallista elämänmenoa tallennettua. Nykymaailmassa mennäänkin yhä enemmän siihen, että tärkeintä ei ole olla uutisissa nopein, vaan tärkeää on päästä syvemmälle ja tuoda uusia näkökulmia esille, Karoliina tähdentää.

Jaana Salo