Pyhäjärven Callion Bioenergiaterminaali-hankkeen avulla on jalostumassa liiketoimintakonsepti, jossa kaivoksen alueelle luotaisiin sekä bioenergiaterminaalitoimintaa että biohiilen valmistusta.
Pyhäjärvellä kartoitetaan bioenergiaterminaalin kannattavuutta viime vuoden loppupuolella käynnistyneessä Pyhäjärven Callion hallinnoimassa hankkeessa. Selvitystyön tekemistä rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Projektipäällikkö Martti Kettusen luotsaama hanke kestää marras-joulukuulle saakka. Tässä vaiheessa suuntaviivat alkavat jo kirkastua ja bisnespotentiaalia näyttäisi Pyhäjärven Callion ohjelmajohtaja Sakari Nokelan mukaan löytyvän.
– Otamme mielellään vastaan yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita tulemaan tutustumaan suunnitelmiin. Tapaamisia yritysten kanssa on jo sovittu, Nokela vahvistaa.
Hankkeen tavoitteena on löytää Pyhäsalmi Mine Oy:n lähialueelle vapautuville maanpäällisille alueille ja infralle uutta puupohjaiseen raaka-aineeseen pohjautuvaa liiketoimintaa. Alueen etuja ovat puupohjaisten raaka-aineiden saatavuus, vahva alueellinen kehittämishalu sekä alueen hyvä infrastruktuuri muun muassa kaivokselle tulevan junaraiteen ansiosta.
Hankkeessa kartoitetaan erilaisia toimintoja ja mahdollisia liiketoimintamalleja. Potentiaalisimmiksi bioenergiaterminaalin toiminnoiksi tunnistettiin biohiili ja aktiivoidun biohiilen valmistus suodatinkäyttöön, kuitupuun välivarastointi, kuorinta, haketus ja kuljetus sellutehtaille sekä energiapuun haketus ja käyttö biohiilen valmistuksessa.
Biohiilellä on kaupallista potentiaalia suodatinkäyttöön tarkoitetun aktiivihiilen korvaamisessa, joka on kallis tuontituote. Tiukentuvien vesienkäsittelyvaatimusten myötä suodatinmateriaaleille voi muodostua nopeasti kasvava markkina, jossa biohiili voisi olla kilpailukykyinen vaihtoehto.
Biohiilen tuotantolaitoksen integrointi puuterminaalin toimintaan toisi säästöjä sekä investointi- että käyttökustannuksissa verrattuna yksikseen toimivaan laitokseen. Integrointi tukisi sekä puuterminaalin että biohiilitehtaan toimintaa. Synergiaetua saataisiin muun muassa raaka-aineen vastaanotossa ja käsittelyssä, varastoinnissa, raaka-ainelogistiikassa ja saatavuudessa, kuten kuoren kustannustehokkaassa saatavuudessa kuitupuun käsittelystä, sekä alueen infran hoitokulujen jakamisessa.
Kaivosalueella on tutkittu myös kahden eri sijoitusvaihtoehdon eroja. Bioenergiaterminaali voitaisiin sijoittaa joko pistoraiteen päättymisalueelle tai nykyisen kaivosalueen viereen, pistoraiteen varrelle. Pistoraiteen päättymisalue tunnistettiin potentiaaliseksi kaivostoiminnan loputtua, mutta se olisi kuitenkin infran suhteen valmiimpi. Pistoraiteen varrella sijaitseva alue taas olisi valmis kehitettäväksi saman tien.
– Selvityksessä löydettiin perusteltu ja selkeä liiketoimintakonsepti, joka koostuu sekä terminaalitoiminnoista että biohiilituotteiden valmistuksesta. Loppuvuonna 2019 tehtävän kannattavuuslaskelmien tarkentamisen ja aluesuunnittelun sekä -mallintamisen jälkeen hanke tulee olemaan investointivalmis, kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi toteaa.
Pyhäjärven Callio jatkaa selvityksen pohjalta keskusteluja potentiaalisten toimijoiden kanssa ja myös mahdollisten uusien toimijoiden kartoittamista konseptin eteenpäin saattamiseksi.
Jaana Salo
