Kulttuuriympäristökävely Ruotasella

Pohjois-Suomen Arkkitehdit SAFA:n, Ruotasen kyläyhdistyksen ja Pohjois-Pohjanmaan liiton kulttuuriympäristökävely Ruotasen kaivoskylällä ja Pyhäsalmen kaivoksella keräsi maanantai-iltana 25 osallistujaa. Tapahtuma on osa parhaillaan vietettäviä kulttuuriympäristöpäiviä. 

Kulttuuriympäristöpäivien tarkoituksena on lisätä oman lähiympäristön arvostusta ja sen vaalimista. Päiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Suomessa kulttuuriympäristöpäiviä koordinoivat ympäristöministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Museovirasto, Opetushallitus ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry.

Ruotasen kaivoskylän taajamaympäristö rakennuksineen muodostaa maakunnallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Se on osa aikakautensa historiaa, yhdessä eheän 1960-luvun alussa rakentuneen kaivosteollisuusalueen kanssa. Kauas näkyvä kaivostorni on alueen selkeä maamerkki. Alueen rakennukset on suunnitellut arkkitehti Matti Lampèn arkkitehtitoimisto Blomsted & Lampènilta. 

Kävelykierros aloitettiin kahvittelemalla myös maakunnallisesti arvokkaaksi luokitellun kyläkoulun ruokalassa. Koulu on kaksikerroksinen, tiilirakenteinen ja sen julkisivu on rapattu. Koulu on rakennettu 1950-luvulla. Pyhäsalmen kaivoksen perustamisen myötä koulua on laajennettu. 

– Hyvän arkkitehtuurin tunnistaa huolellisesta suunnittelusta, detaljeista ja se muistuttaa omasta aikakaudestaan. Tämä alue edustaa 1960-luvun rakentamisen perintöä Pohjois-Pohjanmalla, alustaa Pohjois-Pohjanmaan liiton maakunta-arkkitehti Kirsti Raskalenko kävelykierrosta. 

Vierailulla mukana oli myös suunnittelupäällikkö Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Hän vastaa maakuntaohjelmatyöstä alueellamme ja toimii myös Pohjois-Pohjanmaan kylät ry:n hallituksen asiantuntijajäsenenä. 

Kulttuuriympäristökävelyn oppaana toimi Pyhäsalmen kaivoksen projekti- ja kunnonvalvontainsinööri Risto Mäkeläinen. Hän on lisäksi Ruotasen kyläyhdistyksen puheenjohtaja. 

– Keskitymme kävelyllä kaivoksen rakentamaan infraan. Pyhäjärvellähän oli kaivostoiminnan käynnistyessä asuntopula, jolloin kaivosyhtiö päätti rakentaa oman asuinalueen harrastus- ja virkistyspaikkoineen työntekijöilleen ja heidän perheilleen. Täältä löytyy myös kaivoksentyöntekijöiden rakentama omakotitaloalue, johon voitte käydä tutustumassa vaikkapa ajamalla autolla Malmitietä pitkin. Sen varrella on paljon kaivostoimintaan liittyviä tiennimiä.  Ennen kuin lähdetään, niin saatte mukaanne esitteitä kylästämme ja kävelykierroksen rakennuksista. Täällä on myös kivennäisvettä mukaan lenkille, Risto Mäkeläinen toivotteli osallistujat tervetulleiksi tutustumaan kaivoskylään. 

– Kaivoskylien verkoston luominen voisi olla yksi merkittävä askel yhteistyölle ja kulttuuriympäristön säilymiselle. Ehkäpä tuohon vanhalle kaupallekin voisi tehdä kylttejä, jotka osoittaisivat, mitä kaikkea toimintaa paikalla on vuosien saatossa ollut, Kirsti Raskalenko ideoi, kun innokas joukko etenee entisen lääkäritalon (nykyisen päiväkodin) ja urheilukentän ohi kohti asuinalueita. 

Tornitie halkoo kylänraittia ja jakoi asukkaat kadun kummallekin puolen. Insinöörien ja työnjohdon talot olivat suurempia ja sijaitsivat urheilukentän puolella Koivikkotiellä, Männikkötiellä ja Kuusikkotiellä. Osastopäälliköiden kuusi valkoista pulpettikattoista omakotitaloa sijoittuvat Lepikkotielle. Työntekijöiden pienemmät rivitaloasunnot ja nyttemmin puretut lamelli-kerrostalot sijaitsivat Tornitien ja Ruotasentien varressa maauimalan puolella, jonka kunnostamiseksi entiseen loistoonsa Ruotasen kyläyhdistys on etsinyt yhteistyökumppaneita. Omat autotallit olivat vain osastopäälliköiden omakotitaloissa ja toimihenkilöiden paritaloissa. Työntekijöille tehtiin yhteiset pitkät tallirakennukset, jotka ovat nykyisinkin kaikki käytössä. Asuintalojen lisäksi kaivoskylään rakennettiin työmaaruokala, jonka yhteydessä olevassa liikunta- ja juhlasalissa toimi aikoinaan elokuvateatteri. Asukkaiden käyttöön rakennettiin lisäksi sauna ja pesulatilat asianmukaisine koneineen. Ruotaslaisista maatiloista pystyyn jäivät Lepikko, josta on kunnostettu kaivoksen vierasmaja ja Jyrkilä, joka on palvellut kerho ja kokoontumistilana. Kerhoissa riitti monenlaista puuhaa: metsästys-, elektroniikka-, kivi- ja naistenkerho pitivät huolta työntekijöiden vapaa-ajanvietosta ja vauhdinhurman takaa vielä nykyisinkin toimiva moottorikerho.

– Liukuvalutekniikalla rakennettu kaivostorni on erittäin vaikuttava. Ruotasen kylällä on paljon hyvää asuntoarkkitehtuuria 1960-luvun alusta. Tämä on yhtenäinen asuinalue ja metsäpuisto. Tonteissa on väljyyttä ja rakennuksissa on nähtävänä paljon 60-luvun detaljeja. Myös vanhoja kuparikattoja on säilynyt. Tätä on vain vaalittava pitämällä alueista ja rakennuksista huolta yhdessä alueen asukkaiden ja kaupungin kanssa, jotta rakennettukulttuurimaisema säilyy myös tuleville polville. Maakuntaliitto puolestaan auttaa pitämään maakunnallisesti arvokkaita kohteita esillä maailmanlaajuisesti, toteaa Kirsti Raskalenko. 

– Täällä on hyvä asua ja mahdollinen kaivostoiminnan loppuminen ei heijastele Ruotasen kylän loppumiseen. Isoja hyviä asuntoja on saatavana ja jatkuvasti muuttaa lisää porukkaa tähän meidän 700 asukkaan yhteisöön, toteaa kyläläinen ja entinen kaivoslainen Markku Lehtimäki. 

Kyläyhdistyksellä on kuitenkin huoli alueen puisto ja viheralueiden siisteydestä. Kaupungin omistuksessa olevia alueita ja rakennuksia ei saisi jättää hoitamatta. Kyläyhdistys on halukas järjestämään toimintaa vanhassa koulurakennuksessa. 

– Kyllähän hyvien tilojen uusiokäyttö on myös ympäristöteko, jolla voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen haittavaikutusten torjuntaan ja pitää huolta kulttuuriympäristöstään, tähdentää Kirsti Raskalenko kaivosalueen kautta koulun pihaan päättyneen kävelykierroksen päätteeksi.

Tuija Kartimo