Junttiloiden sukukokouksessa 117 osallistujaa ympäri maailman

Pyhäjärvelle kerääntyi viime viikonloppuna reilut sata Manna Junttila jälkeläistä. Jokikylällä asuneella Junttilalla oli itsellään viisi lasta.

– Kaikki täällä ovat pienen, ontuvan suutarin (Manna) ja Gretan jälkeläisiä. Greta oli piikana lähellä Vesikoskea, jossa Manna oli töissä. Greta oli mennyt teettämään pyhäkenkiä Mannalle. Samat kengät jalassa Greta meni vihille, kertoi sukukokouksen suunnittelussa mukana ollut Leena Hälinen, kuinka Manna ja Greta olivat kohdanneet.

Ympäri Suomea saapuneiden jälkeläisten lisäksi paikalla oli sukulaisia myös Yhdysvalloista ja Espanjasta. Paikalla oli yhteensä peräti kuusi sukupolvea!

Sukukokousta varten tapahtuman suunnitteluryhmä oli varannut viikonlopuksi käyttöön Pyhäjärven kirkonkylältä Verkkorannan.

Verkkorannan päätilaisuudessa lauantaina kuultiin upeita musiikkiesityksiä monen ikäisiltä sekä muisteluksia suvusta ja sen historiasta. Lisäksi osallistujat lauloivat yhteislauluja niin suomeksi kuin englanniksikin.

– Illalla amerikkalaiset ja muutama suomalainen olivat paistaneet kodassa makkaraa sekä saunoneet ja uineet, Hälinen eritteli.

Lauantaiaamupäivällä osa sukukokoukseen osallistuneista vieraili Jokikylällä Manna Junttilan kotitilalla, josta suvun tarina alkoi. Tilan mailla oli pystyssä kaksi kuusta, joita alun perin oli istutettu viisi kappaletta.

Puiden istutuksesta on kaksi tarinaa; ensimmäisen mukaan Manna on istuttanut puut lapsilleen, toisen mukaan taas jokaiselle Amerikkaan lähteneelle on istutettu yksi puu. 

Joka tapauksessa istutus tapahtui 1900–1910 välisenä aikana.

Puiden läheisyydessä sijaitsi kotitalo, joka paloi 65 vuotta sitten.

Yhdysvaltojen Washingtonin osavaltion Spokanesta sukunsa juurille ja ensimmäistä kertaa Suomeen oli saapunut George Hietala. Mies esitteli vasenta kättään, jota koristaa suuri suomileijona-tatuointi. Leijonan yhteyteen on kirjailtu sanat suomi ja sisu.

– Sisu tarkoittaa minulle sitä, ettei luovuta, George pohdiskeli.

Hietalan mukana Suomessa oli myös hänen poikansa Matt, jonka toinen käsivarsi oli kokonaan koristelu suomiaiheilla.

– Olen todella ylpeä taustastani. Monetkaan eivät tiedä Yhdysvalloissa mitään suomalaisesta kulttuurista, Matt totesi.

Leena Hälinen iloitsi sukukokouksen onnistuneen erinomaisesti.

– Olihan tämä järjestely suuri voimanponnistus. Saimme amerikkalaisilta ylitsevuotavia kiitoksia ja suomalaisetkin pitivät tapahtumaa onnistuneena, Hälinen naurahti.

Amerikkalaiset vieraat olivat innostuneet Suomesta niin suuresti, että tarkoituksena olisi tulla takaisin uudelleen kahden vuoden päästä.

– Ylistystä ja ihmetystä heissä aiheutti, kuinka siistiä Suomessa on.

Ossi Savolainen