Uusi lukiolaki astui voimaan

Vuoden 2018 puolella eduskunnassa valmisteltu lukiolaki korvasi edellisen lukiolain 1. elokuuta. Sen tavoitteena on vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle.

Uusi lukiolaki astui voimaan 1. elokuuta. Se tulee kuitenkin näkymään konkreettisesti lukio-opinnoissa vasta elokuussa 2021, kun lukion uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön.

– Olemme mukana alueellisessa yhteistyössä laatimassa uutta opetussuunnitelmaa Oulun eteläisellä alueella. Lukiostamme työryhmässä on kaksi opettajaa, valaisee Pyhäjärven lukion rehtori Tuija Vanha-aho.

Uusi lukiolaki ja sitä myöten tuleva opintosuunnitelma on tiivistetty 11 keskeisimpään muutokseen.

Vuonna 2021 tulevia muutoksia lukio-opintoihin ovat esimerkiksi oppiainerajat ylittävä opiskelu, tiiviimpi korkeakouluyhteistyö, erityisopetus ja tuki lukiolaiselle, henkilökohtaisempi opinto-ohjaus sekä huolenpito jo lukion päättäneistä, entisistä opiskelijoista.

Pyhäjärven lukiossa uusia ja pakolliseksi tulevia linjauksia on jo toteutettu isossa määrin.

– Olemme jo etukäteen resursoineet muutoksiin. Meillä on lukiolaisille tarjolla erityisopetusta ja teemaopinnoissamme on oppiainerajat ylittävää opetusta, linjaa Vanha-aho esimerkkeinä.

Vuoden 2018 alusta voimaan tullut ammattikoulu-uudistus, amisreformi, herätti viime vuoden puolella valtakunnallisesti paljon keskustelua. Esiin reformista tuli useita ongelmakohtia, jotka siirsivät vastuun opinnoista lähes täysin opiskelijalle.

Amisreformiin on kirjattu osittain samankaltaisia muutoksia kuin uuteen lukiolakiin. Molempien tavoitteena ovat esimerkiksi yksilöllisemmät ja joustavammat opintopolut opiskelijalle sekä niiden vaatima tuki.

Vanha-aho ei näe lukiouudistuksen vievän tilannetta samaan suuntaan.

– Opiskelijan omaa vastuuta on pyritty korostamaan koko ajan siirryttäessä yläkoulusta lukioon ja pienemmissä lukioissa on toki annetu paljon ohjausta. En suostu näkemään tilannetta, että opiskelija jäisi yksin.

Uuden lukiolain sisältämä pykälä erityisopetuksen ja ohjauksen määrästä tukee Vanha-ahon ajatusta – henkilökohtaisesta ohjauksesta tulee lakimuutoksella säännöllisempää.

Lisäksi opiskelijoiden laatimien henkilökohtaisten opintosuunnitelmien edistymistä tullaan seuraamaan tarkasti lukion toimesta.

– Aiemmin ei ole myöskään velvoitettu lukiota antamaan ohjausta jo lukion päättäneille. Nyt ohjausta on oltava tarjolla seuraavan vuoden ajan. Toiveena on, että lisääntyvä ohjaus vähentää välivuosia ja ehkäisee syrjäytymistä, Vanha-aho muistuttaa.

Vaikka suurin osa lakiuudistuksesta toteutuu vasta kahden lukuvuoden päästä, tulee tästä syksystä alkaen muutoksia ylioppilaskirjoituksiin. Kirjoitusten uusiminen helpottuu verrattuna aikaisempaan.

– Hylätyn ylioppilaskokeen on aiemmin saanut uusia kahdesti, mutta nyt uuden lain mukaan kolmesti. Lisäksi hyväksytyn kokeen on voinut uusia ennen vain kerran, mutta nyt uusimiskertoja on rajattomasti. Muutos parantaa opiskelijan asemaa, Tuija täsmentää.

Se, onko uusimisesta etenkään valmistumisen jälkeen hyötyä, onkin eri asia. Vain noin viisi prosenttia korottajista onnistuu lopulta nostamaan arvosanaansa.

– Meillä prosentti on suurin piirtein sama, rehtori laskeskelee.

Kaikkinensa Vanha-aho on sitä mieltä, että lakiuudistus palvelee lukiota yleissivistävänä opinahjona kohti jatko-opintoja.

– Jos opiskelija syventyy opintoihin ja on valmis omaksumaan tietoa, niin lukiosta saa hyvän pohjan lähteä jatkamaan korkeakouluun. Täytyy tietysti muistaa, että lukio-opinnot ovat osalle jo itsessään haaste.

Viime aikoina framilla ollut asia opiskelijoiden jaksamisesta nousee esiin niin Vanha-ahon puheissa kuin välillisesti myös lakiuudistuksessa.

– Uudistuksella yritetään vastata opiskelijan jaksamiseen ja lisääntyvään tuen tarpeeseen.

Ylioppilastodistuksen merkitys opiskelijalle jatkoa mietittäessä on viime vuosina kasvanut.

Jo opintojen alussa pohditaan, mihin aineisiin opiskeluresursseja erityisesti käytetään.

– Uuden opetussuunnitelman mukaan yo-kirjoituksiin valmentautuminen korostuu vieläkin tärkeämmäksi. Opiskelijan henkilökohtaisella ohjauksella pyritään miettimään, mihin aineisiin keskitytään ja laaditaan kirjoitusohjelma.

– Uudessa lukiolaissa on paljon hyvää ja myös paikalliselle tasolle jää paljon toimintamahdollisuuksia, Tuija Vanha-aho alleviivaa.

Ossi Savolainen

Uusi lukiolaki astui voimaan

Hae sivustolta