Mielipide: Metsänhoitajat vaarassa!

Metsänhoitajat vaarassa!

Puiden hyvinvointi on suurelta osin metsän tiaisten ja tikkojen varassa.
Jos nämä linnut puuttuvat metsästä, on se vaarassa joutua
tuhohyönteisten hyökkäysten kohteeksi. Jotta metsä pysyisi terveenä,
olisi tiais- ja tikkakantojen oltava vahvoja.
Juuri ilmestynyt tutkimus Suomen luonnonvaraisten eläinten määristä on
hälyttävä! Metsän tiaisten määrä on puolittunut kymmenessä vuodessa.
Syynä on mitä ilmeisimmin pesäpaikkojen puute. Hömö- ja töyhtötiainen
ovat kolopesijöitä, mutta ne eivät pesi pöntöissä eivätkä kolopuissa,
varsinkaan hömötiainen, vaan haluavat itse kovertaa pesäkolonsa lahoon
puuhun. Samalla ne rakentavat muille kolopesijöille pesäpaikkoja.
Lehtipuut ovat soveliaimpia tähän tarkoitukseen ja koivu on erittäin hyvä,
samoin haapa. Jotta pieni tiainen kykenisi hennolla nokallaan puuta
työstämään, on sen oltava hyvin laho ja pehmeä. Tällaisia puita enää
harvoin näkee isopuustoisissakaan talousmetsissä.
Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden
köyhtymisen vuoteen 2020 mennessä, mutta nykyisillä hakkuumäärillä
tätä tavoitetta on mahdoton saavuttaa, koska hakkuut kohdistuvat
suuripuustoisiin metsiin, joissa vanhan metsän monet uhanalaiset
lintulajit taistelevat olemassaolostaan. Näihin lajeihin kuuluvat mm.
tiaiset ja tikat.
Metsänomistajan kannattaa jo metsän terveyden nimissä jättää
harvennusten yhteydessä kasvamaan myös lehtipuita ja säästää lahopuut.
Hömö- ja töyhtötiaisen tulevaisuus näyttää nyt hyvin synkältä, koska
nämä linnut ovat lyhytikäisiä ja metsiin ei lahoja lehtipuita muutamassa
vuodessa saada pysäyttämään tiaisten määrän romahdusta.
Luin lähes 40 vuotta sitten, että hömötiaisen voi puijata pesimään
pöntössä täyttämällä pöntön lahopuupurulla tai pienillä lastuilla. Lintu
luulee itse rakentavansa pesäkolon, kun se tyhjentää pönttöä näistä
roskista. Kokeilin silloin tuota konstia ja sain hömötiaisen pesimään
pöntössäni.
Koska olen hyvin huolissani näistä pienistä ja kauniista tiaisista, aion tänä
keväänä ripustella metsään tällaisia pönttöjä, ja kerron tämän vinkkinä
muillekin. Metsän tiaisten ahdinkoa ei näillä pöntöillä voida ratkaista,
mutta apu se on pienikin apu!
Pystyssä olevia lahopuita ei kannata purun ottoon uhrata, mutta maahan
kaatuneita lahopuita voi tähän hyödyntää. Jos linnun saa pesimään pöntössä, niin
pönttö kannattaa täyttää uudelleen seuraavinakin vuosina.
Toinen tapa auttaa näitä tiaisia on viedä metsään lahoja lehtipuun
runkoja tai ainakin nostaa ylös ja sitoa pystyasentoon maahan kaatuneita
lahopuita.
Jorma Heinonen, DI