Yläkoululaisille tietoa seksuaaliterveydestä

Pyhäjärven nuorisotoimi ja koulu järjestivät yläkoulun 7.–9. -luokkalaisille seksuaaliterveyspäivän viime keskiviikkona. Asiantuntijana oli seksuaaliterapeutiksi opiskeleva Susan Partanen Pielavedeltä.

Seksuaalikasvatukselle on erityistä tarvetta Pyhäjärvellä nyt, kun on tullut ilmi epäasiallista viestittelyä nuorille. Luentopyyntö pantiin vireille jo tammikuussa, ennen kuin tapauksesta oli tietoa. Koulun oppilashuolto sai tietoa viestittelystä maaliskuussa ja asiasta tehtiin rikosilmoitus.

Seksuaaliterveydestä puhuttiin nuorisotiloissa Asematiellä. Haluttiin nimenomaan muuhun tilaan kuin koululle. Nuokkarilla saatiin rennompi tunnelma ja nautittiin kahvia ja tuoretta pullaa. Kaikkiaan nuoria osallistui 140.

Susan Partanen puhui kaikesta seksuaalisuuteen liittyvästä, ja nuoret saivat kysyä nimettömästi kaikesta, kuten ehkäisystä ja taudeista, sekä erilaisista seksuaalisuuden muodoista.

– Asioista pitää puhua niiden oikeilla nimillä. Seksuaalisuus kuuluu kaikille, pienistä vanhuksiin asti ja myös vammaisille. 

Turvallinen aikuinen on tärkeä jokaiselle nuorelle. He saivat nimetä mielessään itselleen oman turvallisen aikuisen, jolle voisi kertoa epäasiallisista viesteistä tai teoista.

Susanin kolmen sääntö ikävissä tilanteissa on: sano selkeästi ei, poistu paikalta ja kerro turvalliselle aikuiselle. Sääntö koskee niin lapsia, nuoria kuin aikuisiakin.

– Nuoret ovat hyvin tiedonhaluisia. Tärkein kasvatus seksuaalisuuden suhteen pitäisi saada kotona, pitäisi uskaltaa puhua ja nähdä nuori omana yksilönä. 

 – Tällaisten tilaisuuksien antia on se, että joku antaa luvan puhumiseen. Että on oikein olla sitä mitä on, on oikein tuntea niin kuin tuntee, pois lukien alistavat ja lapsiin tai nuoriin kohdistuvat halut.

Jos nuori on jotain muuta kuin hetero, hänen pitää antaa olla. Jos erilaiset saisivat olla aidosti sitä mitä ovat, olisi esimerkiksi mielenterveysongelmia vähemmän. 

Susanin mukaan noin puoli prosenttia väestöstä on transihmisiä. Pienelläkin paikkakunnalla heitä on useita. Heillä on huomattavasti suurempi itsemurhariski kuin muilla.

– Nuori voi huomata, että tuntee kiinnostusta tietynlaisiin vaatteisiin tai on vain paha olla, ja tulee itsesyyttelyä. On ok olla myös transihminen, minusta se on ominaisuus siinä missä silmien värikin.

Susanin mukaan olisi tärkeää, että jos tuntee seksuaalista kiinnostusta lapsia kohtaan, uskaltaisi tuoda sen esiin ja hakea apua. 

– Lapsikohteisiin suuntautunut kokee valtavaa häpeää. Taipumus ei ole parannettavissa, mutta sen voi pitää hallinnassa seksuaaliterapian keinoin.

Susan Partasen tausta poikkeaa muista seksuaaliterapeutiksi opiskelevista. Toiset ovat terveydenhoitoalalta, hän maanviljelijä. Miksi maataloudessa tarvitaan seksuaaliterapiaa? 

– Maanviljelijät ovat usein kellon ympäri kumppaninsa kanssa. Yritys, maatila, on riippuvainen siitä, että parisuhde toimii. Jos toinen kokee, ettei häntä arvosteta ja huomioida ja lähtee pois, se on tilan tulevaisuuden kannalta ongelma.

Kirsi Haapea