Liikunta ja ravinto terveen elämän pohjana

Istuuduimme maanantaina Selänteen johtavan terveydenhoitajan Marja-Leena Lehtomäen, Pyhäjärven Naisvoimistelijoiden vetäjän Katja Röngän, Pyhäjärven liikuntatoimen Marko Pehkosen, sairaanhoitajaopiskelija Matti Isolan sekä liikuntatoimella TET:ssä olevan Niilo Tikan kanssa samaan pöytään keskustelemaan pyhäjärvisten lasten ja nuorten terveydellisestä nykytilanteesta. 

Lisäksi kävin aiheesta keskustelua viime torstaina Selänteen johtavan hammaslääkärin Olli Lapinojan kanssa.

Maanantaisessa keskustelussa esiin nousivat teemat lasten ja nuorten vähentyneestä hyötyliikunnan määrästä, ruokailutottumuksista ja ruokarytmistä sekä ruutuajasta. Näiden kolmen asian yhteisvaikutuksesta ollaan tultu tilanteeseen, joka on kestämätön – yhä nuoremmilla ja nuoremmilla todetaan sairauksia, jotka on totuttu mieltämään vanhempien ihmisten vitsauksiksi. Tällaisia ovat muun muassa kakkostyypin diabetes, rasvamaksa ja uniapnea.

Kaikki keskusteluun osallistuneet ovat yhtä mieltä, että omaehtoinen liikunta, esimerkiksi touhuaminen ulkona on ensiarvoisen tärkeää lapsen hyvinvoinnin kannalta. 

UKK-instituutin teettämän LIITU-tutkimuksen mukaan ykkösluokkalaisista 71 prosenttia liikkuu riittävästi, vähintään tunnin päivässä. Sen sijaan yhdeksännelle luokalle tultaessa vain joka kymmenes pääsee tavoitelukemaan, joka edellyttää sykettä nostavaa liikkumista.

Syyksi keskustelijat nostivat älylaitteet, jotka passivoittavat lapsia ja nuoria.

– Ruutuaika on kasvanut ja muu ei kiinnosta, luonnehti Katja Rönkä kärjistetysti.

– Nettiaikaa täytyy rajoittaa, Marja-Leena Lehtomäki linjasi.

Marko Pehkonen muistutti, että alakouluikäiset liikkuvat vielä luonnostaan tarpeeksi.

– Muutos koulupäivässä on raju alakoulusta yläkouluun mentäessä, Pehkonen mietiskeli.

Vaikka liikunta onkin luonnollinen osa alakouluikäisten arkea, olisi liikuntaa hyvä harrastaa myös ohjatusti.

– Lapsella olisi hyvä olla jokin harrastus kouluiässä ihan kavereiden kanssa olemisen ja saamisen takia. Sinällään liikuntaa voi tulla tarpeeksi ihan kotipihalla touhutessakin, Lehtomäki totesi.

– Jokaiselle löytyy varmasti joku juttu, eikä sen tarvitse olla aina ryhmässä tekemistä, lisäsi Matti Isola.

Liikuntatarjonta Pyhäjärvellä on erinomainen; alaikäiset saavat käyttää uimahallin palveluita veloituksetta, kaupunki järjestää ilmaisia ohjattuja liikuntavuoroja, ja useassa lajissa pääsee pienellä hinnalla järjestöjen tarjoamille tunneille.

– On tärkeää, että liikuntavuorot ovat maksuttomia tai edullisia, Matti alleviivasi.

Perheiden on mahdollista myös saada tukea harrastamiseen, esimerkiksi materiaalien muodossa.

– Varusteet järjestyy kyllä. Esimerkiksi MLL ja kaivos ovat tukeneet vähävaraisia, Rönkä muistutti.

Toimintaa voidaan aina myös kehittää ja keskustelussa nousikin esille, että ensi syksynä kaupungin alakoululaisille järjestetään mahdollisesti iltapäiväkerhotoimintaa. Koulupäivän jälkeen järjestettävä toiminta mahdollistaa lajikokeiluja ja liikkumisen heti koulun loputtua. Näin ollen ilta-ajan logistiset ongelmat häviäisivät.

– Hyvinvointityöryhmä on käsitellyt asiaa. Haaste on, kuka pystyy pitämään kerhoa aikaisin iltapäivällä, Marja-Leena pohdiskeli.

Marko Pehkonen kertoi, että liikuntatoimen puolelta kiinnostusta iltapäiväkerhotoimintaan on, joten se voi olla ratkaisu ongelmaan.  

Ylipainon ehkäisyssä liikunnan ohella tärkeää on ravinto. Liikunnan ja ravinnon tulee olla keskenään tasapainossa. Tottumukset molempiin tulevat kotoa vanhemmilta. Vanhempien vastuulla onkin kannustaa ja vetää tarvittaessa rajat jälkipolville, jotta terveellinen elämäntapa iskostuu lapsille ja nuorille osaksi elämää.

– Rajat ovat rakkautta, Marko muotoili.

Keskustelijat olivat yhtä mieltä, että suomalaiset kyllä tietävät, mitä pitäisi syödä.

– Lapsille ja nuorille on hyvä kertoa seurauksista ja siitä, mitä vaikutuksia epäterveellisellä ruualla ja juomalla on, Katja puntaroi.

Marja-Leena kannusti tutkimaan elintarvikkeita tarkemmin.

– Mitä vitamiineja, hivenaineita, rasvoja ja sokereita tuotteissa on.

– Yhdessä 400 gramman karkkipussissa on noin 73 palaa sokeria, Pehkonen lisäsi.

Epäterveellisen ruuan syömistä keskustelijat eivät missään tapauksessa kiellä kokonaan, mutta järki on pidettävä päässä. 

– Lapsille ja aikuisille yksi karkkipäivä viikossa, esitti Lehtomäki.

– Kohtuus kaikessa, ruuasta tai liikunnasta ei pidä tehdä mörköä, Rönkä painotti. 

Ylipaino näkyy lapsen ja nuoren mittausarvoissa sekä ulkoisessa olemuksessa mutta usein myös suussa.

– Huono hampaiden kunto ja ylipaino liittyvät ravintotottumuksien kautta hyvin läheisesti toisiinsa, kertoi hammaslääkäri Olli Lapinoja.

Aina syödessä hampaat joutuvat happohyökkäyksen kohteeksi. Lapinoja korostaakin säännöllistä ruokailurytmiä, jolloin happohyökkäyksiä tapahtuu vähemmän.

– Ruokailukertoja päivässä tulisi olla 5–6. Ruokailujen ja välipalojen jälkeen ksylitolipurukumilla voi katkaista happohyökkäyksen. Ksylitoli on ainoa sokeri, joka ei aiheuta reikiintymistä hampaisiin, Olli opasti.

Vuodesta 2003 Pyhäjärvellä työskennellyt Lapinoja toteaa suun terveyden menneen selkeästi huonompaan suuntaan vuosien aikana.

– Napostelukulttuuri on yleistynyt. Makeaa syödään paljon. Happamilla juomilla, kuten energiajuomat, on kuluttava vaikutus, jolloin kiille ohenee. Ainoa hyvä jano-juoma on vesi!

Myös elintarvikkeista einekset sisältävät paljon sokeria, ja ovat suun terveydelle haitallisia.

– Kahden desin jogurtti voi sisältää 11 palaa sokeria, Lapinoja huomautti.

Huono hammashygienia voi olla jopa este hampaille tehtäville hoidoille.

– Oikomishoitoja ei voi tehdä, jos on huono hygienia, koska se voi lisätä reikiintymistä.

Fakta on, vaikka ylipaino ei ole periytyvää, on ylipainoisten vanhempien lapsella silti 80 prosentin todennäköisyys tulla itsekin ylipainoiseksi.

Jos lapsen havaitsee olevan ylipainoinen, pitää vanhempien pystyä puhumaan asiasta. 

– On oltava hienotunteinen, mutta puhuttava suoraan, Marko muistutti.

Ensi syksynä koko perheellä on mahdollista lähteä painonhallinnan seurantaan.

– Järjestämme koulutusta ja voimme tehdä henkilökohtaisen suunnitelman ylipainoiselle lapselle. Perheellä pitää kuitenkin olla motivaatiota, Marja-Leena korosti.

Apua voi pyytää myös kaupungin liikuntatoimelta, joka aloittaa Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen kanssa liikuntapalveluneuvonnan, johon pääsee lähetteellä.

– Muutokset eivät tapahdu yhtäkkiä. Liikunnan ja ruokailun kautta pienillä askelilla kohti terveempiä elämäntapoja, Matti summasi.

Ossi Savolainen