Ikääntymiseen hyvä varautua myös oikeudellisesti

Ikääntyvän ihmisen kannattaa varautua tulevaan myös oikeudellisesti, jotta asiat hoituvat vielä silloinkin, kun oma toimintakyky menee. Pyhäjärven Seniorien kutsusta aiheesta kertoi johtava julkinen oikeusavustaja Markku Hylkinen Ylivieskan oikeusaputoimistosta. Viime keskiviikkona pidetyssä tilaisuudessa oli kuulijoita yli 30 eli aihe kiinnosti.

-Oikeudellinen ennakointi kannattaa, voi olla rauhallisella mielellä, kun tietää, että asiat ovat järjestyksessä. Ennakointi antaa turvaa siitä, että elämänlaatu ja elämän arvot ovat hallinnassa, itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan ja omaisilla ja hoitolaitoksella on helpompaa, kun on selvät sävelet hoidosta ja hoidon sisällöstä, esimerkiksi siitä, käydäänkö kirkossa tai ollaanko käymättä, Markku Hylkinen sanoi.

-Mieti, laita paperille ja kerro muille, kuului tiivistetty ohje oman tulevaisuutensa hallinnasta.

Ihmisen itsemääräämisoikeus säilyy, vaikka terveys ja ymmärrys menisivät. Mutta lakiasiat täytyy hoitaa kuntoon silloin, kun ymmärrys vielä on tallella. Jos on omaisuutta, itse saa määrätä kenelle se menee ja kenelle ei, samoin saa päättää, hoidetaanko vai ei jos sairastuu, tai keitä saa käydä katsomassa ja keitä ei.

-Meistä useimmista tulee, jos elonpäiviä riittää pitkään, enemmän tai vähemmän höppänöitä. Läheisten on hyvä olla selvillä siitä, mitä muori tai vaari halusi kun oli vielä tolkuissaan. Pahin perintö mitä voi jättää on sotkut ja hirveä perintöriita.

Markku Hylkinen kertoi kuulijoille keinoja varautumiseen. Yksinkertaisin ja ilman lakimiehiä onnistuva varautumiskeino on valtakirja omien asioiden hoitoon. Sen voi tehdä itse paperille tai esimerkiksi pankin lomakkeelle. Sillä valtuutetaan joku läheinen hoitamaan esimerkiksi pankkiasiat, juoksevat laskut, veroasiat, Kela-asioinnit, apteekkiasiat.

-Jos vaikka joutuu onnettomuuteen ja makaa tajuttomana, puoliso voi hoitaa asioita valtakirjalla.

Valtakirjaa vahvempi asiakirja on edunvalvontavaltuutus. Se on määrämuotoinen, malleja löytyy eläkejärjestöjen ja muun muassa Muistiliiton verkkosivuilta. Sekin tulee tehdä kun on vielä tolkuissaan.

Edunvalvontavaltuutus lähetään lääkärinlausunnon kanssa maistraattiin, joka vahvistaa sen. Edunvalvoja eli vanhalla termillä holhooja voi sen nojalla hoitaa valtuuttajan asioita. Kuitit ja tiliotteet pitää tallettaa.

-Usein edunvalvojaksi tulee kiltein tytär. Hän saa haukut palkaksi sisaruksilta ja varsinkin veljien puolisoilta, sanokaa minun sanoneen, Hylkinen totesi puolivakavissaan.

Jos ei ennätä tehdä edunvalvontavaltuutusta, julkinen edunvalvoja huolehtii tehtävästä. Hylkinen suosittelee tekemään edunvalvontavaltuutuksen, sillä julkiset edunvalvojat ovat hyvin työllistettyjä. Esimerkiksi Ylivieskan edunvalvontatoimistoon tulee joka päivä  hirmuinen pino postia ja puhelimet soivat jatkuvasti.

– Edunvalvontavaltuutettuvoi periä saman suuruisen vuosimaksun kuin julkinen edunvalvoja. Summa vaihtelee parista sadasta ylöspäin sen mukaan, kuinka paljon omaisuutta ja hoidettavaa on. Ilmaista työtä ei tänään tee kukaan. Ihan kokonaan varattomilta ei yleinen edunvalvontakaan peri mitään.

Ikääntyvän kannattaa laatia myös hoitotahto. Se ei koske omaisuutta vaan henkilöä itseään. Hoitotahto sitoo hoitohenkilöstöä. Hoitotahdolla voi määrätä, että esimerkiksi ei halua elämää pitkittäviä hoitoja tai elvytystä. Sillä voi myös kertoa, ettei halua syödä jotain tiettyä ruokaa, tahtoo paperilehden tai ei halua kuunnella soittolistaradioita, ynnä muuta.

-Hoitotahdon voi kirjata netissä kanta.fi-palveluun pankkitunnuksilla. Ellei itse osaa, kannattaa pyytää apua joltain nuoremmalta. Sitten rahapussiin lappu, jossa lukee, että hoitotahto on olemassa.

Kirsi Haapea