Taloa purkavan Tapani Saari Oy:n toimitusjohtaja Tapani Saari Oulaisista kertoo, että paikalliset asukkaat saattavat harmitella ja pitää tuhlauksena uudehkon, 1980-luvulla rakennetun talon purkamista.

Ihmisiä huojentaa, kun he kuulevat, että rakennuksen materiaalit lähtevät kiertoon. Purkutyössä rakennus kuoritaan ja eri materiaalit lajitellaan. Pyhäsalmen pankkitalon purkutyömaalla erotellaan metallit, kiviaines, puutavara, vaarallinen eli ongelmajäte ja sekajäte.

– Kartoitamme myös rakennusosat, kuten ovet ja ikkunat. Ne päätyvät kiertoon, Tapani kertoo.

Esimerkiksi katolla ollut pyörivä Osuuspankin valomainos hyödynnetään. Sen koneisto saa uuden elämän jonkin toisen yrityksen valomainoksessa uusissa väreissä. Myös pankin arkistointirobotti menee uudelleen käyttöön.

Pankin purku alkoi katosta. Haitta-ainekartoituksessa selvisi, että katossa oli asbestia. Kattomateriaali päätyy Vestialle kaatopaikan penkkaan haudattavaksi. Myös purettavia eristeitä menee Vestialle loppusijoitukseen.

Purettu puutavara menee paikalliselle yrittäjälle haketettavaksi lämpöenergiaksi. Paikallisesti käytetään myös kiviaines, jota on noin 95 prosenttia massasta. Betoni murskataan ja punatiiltä jauhetaan sekaan, ja massa päätyy maanrakennustöihin.

Metallin Tapani Saari Oy välittää Liminkaan romufirmaan, joka jatkolajittelee metallit. Läjästä löytyy mustaa rautaa, peltiä, alumiinia, kuparia, messinkiä ja ruostumatonta terästä. Sähköjohdot ja kaapelit menevät yrittäjälle, joka kuorii niistä metallin uusiokäyttöön. Metallihan voi kiertää loputtomasti.

Purkutyömaan sekajäte lajitellaan Vestialla edelleen energiajätteeksi ja hyödyntämiskelvottomaksi jätteeksi.

– Ajatuksena on, että tavara kiertää ja kaikki mikä mahdollista käytetään uudelleen, ohjataan tarvitseville.

Purkutalon omistus siirtyy purkufirmalle. Tapani Saari sanoo, että aina, kun tulee tietoon, että joku rakennus puretaan, sinne murtautuu kupariputkien kahmijoita, värikuula-ampujia tai tuholaisia.

– On käsitys, että purkutalo olisi yleistä riistaa.

Tapani Saari Oy:ssä purkaminen on toinen päätoimiala maarakennuksen ohella. Yrityksellä on purkukohteita pitkin Suomea, Pyhäjärvellä ennen Osuuspankkia se purki vanhan asuintalon.

– Joka kesä puramme isoja kouluja, joissa on sisäilmaongelmia.

Purku-urakoitsijalla on tuntumaa sisäilmaongelmien ja kosteusvaurioiden syistä. Yksi on rakennevirheet: rakennus on tehty liian matalalle ja valumavedet rasittavat perustuksia. Alapohjissa on vääränlaiset täyttömateriaalit.

Tyypillistä purettaville taloille on sekin, että 5–10 vuotta aiemmin siihen on asennettu koneellinen ilmanvaihto. Mutta koska taloa ei ole suunniteltu koneellista ilmanvaihtoa käyttäväksi, tulee ongelmia. Voi syntyä alipainetta ja rakennus vetää ulkoilmasta kosteutta rakenteisiin, tulee mikrobitoimintaa ja hajuhaittoja sekä sisäilmaongelmia.

Koulurakennuksissa virheitä voi aiheuttaa se, että toimijoina on kaksi eri hallinnonalaa. Tekninen toimi rakentaa omilla määrärahoillaan koulun, ja sitten sivistystoimi käyttää rakennusta omien rahojensa rajoissa ja yrittää säästää käyttökuluissa.

– Pudotetaan lämpötilaa viikonlopuiksi ja loma-ajoiksi. Jos lämpö laskee liian alas, tulee kosteutta.

Veronmaksajien rahaa menetetään mahdollisimman paljon, kun ensin tehdään ilmastointiremontti, sitten ongelmien tullessa väliremontti ja lopulta joudutaan purkamaan.

– Vaikutus on todella työllistävä, Tapani Saari sanoo.

Kirsi Haapea