Minne synnyttäjät suuntaavat?

Oulaskankaan synnytystoiminnan päätyttyä moni pyhäjärvinen synnyttäjä on valinnut suunnaksi Kajaanin. Aikaisemmin Kajaaniin on harvemmin täältä lähdetty synnyttämään, joten Kainuun keskussairaalan synnytysosaston esittely lienee paikallaan.

Synnytystoiminta Oulaisissa lakkasi joulukuussa 2018. Suurin osa pyhäkkäistä on aiemmin käynyt syntymässä siellä. Nyt pyhäjärviset perheet joutuvat miettimään uudelleen, minne menisivät synnyttämään. Pääsääntöisesti synnyttäjät voivat vapaasti valita sairaalan, jos tiedossa ei ole mitään yliopistollisen sairaalan erityisosaamista vaativaa.

– Ennen suurin osa synnyttäjistä meni Oulaskankaalle ja yksittäisiä synnyttäjiä Ouluun, terveydenhoitaja Riitta Rasila kuvailee.

Lähimmät vaihtoehdot ovat jatkossa Kajaani, Kokkola, Kuopio ja Oulu. Kilometrimäärissä ei ole suurtakaan eroa.

– Alkuvuodesta suurin osa on mennyt synnyttämään Kajaaniin, terveydenhoitaja Virpi Halonen kertoo.

Vielä ei voida sanoa, mihin loppuvuoden synnyttäjät päätyvät, eikä sitäkään tiedetä, mitkä tekijät vaikuttavat sairaalan valintaan. Kenties Kajaanissa on jotain Oulaskankaan kotoisan tunnelman tapaista tai suunta on tuttu nuorille isille, jotka ovat tottuneet ajamaan Kajaaniin varusmiespalvelusta suorittaessaan.

Terveydenhoitaja Riitta Rasila (takana vas.), lastenlääkäri Liisa Kalliokoski, kätilöt Aino-Susanna Seppänen ja Hanna Matinolli, terveydenhoitaja Marja-Leena Lehtomäki, terveydenhoitaja Virpi Halonen ja sairaanhoitaja Liisa Pesonen kokoontuivat hiomaan yhteistyökuvioita Pyhäjärven äitiys- ja lastenneuvolan ja Kainuun keskussairaalan välillä. Etualalla istuvat Virpi ja Liisa ovat tuttuja jo pyhäjärveltä kotoisin olevan Liisan neuvola-ajoilta.

 

Sairaanhoitaja Liisa Pesonen, lastenlääkäri Liisa Kalliokoski sekä kätilöt Aino-Susanna Seppänen ja Hanna Matinolli Kainuun keskussairaalasta kävivät viime perjantaina esittelemässä Kajaanin synnytysosaston toimintaa Pyhäjärven äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajille.

– Viime vuonna meillä kävi 33 synnyttäjää Kainuun ulkopuolelta. Nyt heitä on ollut jo tammikuun aikana kymmenen. Vaikuttaa siis, että määrä olisi nousussa, lastenlääkäri Kalliokoski kertoo.

– Kaikki synnyttäjät ovat tervetulleita, meille kyllä mahtuu, kätilö Seppänen tuumaa.

Kainuun keskussairaalassa on syntynyt vuosittain reilut 500 lasta ja määrät ovat olleet laskusuunnassa. Oulun Eteläisen alueelta tulevat synnyttäjät ovat siis positiivinen lisä. Kainuun keskussairaala on saanut synnytysten määrän osalta poikkeusluvan synnytystoimintaan. Päivystysasetuksen laatuvaatimusten täyttäminen ei keskussairaalatasoisessa sairaalassa ole ongelma.

– Meillä on gynekologi-, anestesia- ja lastenlääkäripäivystys ympäri vuorokauden, Kalliokoski kertoo.

Työntekijät kouluttautuvat säännöllisesti erityistilanteiden, kuten elvytysten ja hätäsektioiden varalle.

– Vastasyntyneiden teho-osasto ja leikkaussali sijaitsevat synnytyssalien lähellä. Vastasyntyneiden teholla on uudet laitteet, kuten keskoskaapit ja hengityskoneet. Tehohoitoa on tarjolla tarvittaessa myös äidille, sairaanhoitaja Pesonen kuvailee.

Kajaaniin voi mennä synnyttämään, kun raskaus on kestänyt vähintään 32 viikkoa. Synnytysosastolle pääsee myös tutustumaan ennen synnytystä.

– Kaikki ketkä ovat halunneet, ovat päässeet tutustumaan. Neljästä viiteen pariskuntaa mahtuu kerralla mukaan, kätilö Seppänen kuvailee.

– Meille voi tulla synnyttämään, vaikka ei olisi etukäteen sopinut asiasta. Esitiedot voi täyttää valmiiksi etukäteen, mutta kyllä ne ehtii täyttää vielä sairaalassakin. Neuvolakortti on hyvä olla mukana, kätilö Matinolli muistuttaa.

Kivunlievitykseen on käytössä sekä luonnonmukaisia että lääketieteellisiä vaihtoehtoja.

–Akupunktiota osaa antaa suurin osa kätilöistä. Se auttaa myös synnytyksen jälkeen toipumiseen ja maidon nostatukseen. Asiakkaan toiveita kuunnellaan. Myös veteen voi meillä synnyttää, Seppänen lupaa.

Kajaaniin synnyttämään tulevien on hyvä huomioida, että pysäköinti sairaalan alueella on maksullista virka-aikaan myös synnyttäjille.

– Selvityksessä on, saisimmeko järjestettyä kauempaa tulevia synnyttäjiä ajatellen lämmityspaikkoja. Henkilökunnalta voi kysyä neuvoja pysäköinnin suhteen, Seppänen vinkkaa.

Kajaaniin rakennetaan parhaillaan uutta sairaalaa, jonka myötä myös synnytystoiminta saa uudet tilat.

– Vuonna 2020 olemme jo uudessa sairaalassa. Uuteen sairaalaan tulee saunakin synnytyssalien yhteyteen, Pesonen kertoo.

Kainuun keskussairaalan synnyttäneiden osastolla vauvat ovat ympärivuorokautisessa vierihoidossa. Vanhempia kannustetaan ihokontaktiin ja vauvantahtiseen imetykseen.

– Meille on tärkeää perhekeskeisyys ja vauvamyönteisyys. Olemme hakemassa THL:n vauvamyönteisyyssertifikaattia, lastenlääkäri Kalliokoski kertoo.

Vauvamyönteisyydellä tarkoitetaan imetyksen suojelemista, edistämistä ja tukemista. Synnytyssairaala, joka katsoo yltävänsä Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Unicefin asettamiin vauvamyönteisyyden kriteereihin, voi pyytää ulkoista arviointia. THL:n mukaan Suomessa on tällä hetkellä vain neljä sairaalaa, joissa on vauvamyönteisyyssertifikaatti voimassa eli Vaasan ja Seinäjoen keskussairaalat sekä Lohjan ja Hyvinkään sairaalat.

– Tällä hetkellä kaikki huoneet ovat perhehuoneita. Vastasyntyneiden tehonkin puolella on kaksi perhehuonetta, sairaanhoitaja Pesonen kertoo.

– Se onkin hyvä valtti pitkien matkojen päästä tultaessa, tervey-denhoitaja Halonen toteaa.

– Sairaalalla vierailee myös pari kertaa viikossa vauvavalokuvaaja, tai sopimuksesta useamminkin, kätilöt vinkkaavat.

Jaana Salo