Lamminahon Ahton ja Pyhäjärven Pohdin hiihtojaoston talkooväki jatkoi talvista lumentekourakkaa sunnuntaina 20. tammikuuta Honkavuorella. Lunta tykitettiin yli viikon ajan taukoamatta.

 

Pakkasten kiristyttyä Honkavuorella päästiin jatkamaan lumentekoa toissa sunnuntaina. Lunta tehdään säästöön tulevaa syksyä silmällä pitäen.

– Pakkasen on oltava vähintään kymmenen asteen tienoilla, jotta lumesta ei tule liian kosteaa, Kauko Tikkanen, yksi Lamminahon Ahton puuhamiehistä, korosti päivystysvuorollaan viime viikon tiistain ja keskiviikon välisenä yönä.

Tikkanen oli talkoovuorossa yhdessä Tuomo Tapaninahon kanssa. Lämpömittarin lukema näytti keskiviikon vastaisena yönä reilua kymmentä pakkasastetta ja kaikki toimi erinomaisesti. Miehet kertoivat, että neljän tunnin vuoron aikana he käyvät noin puolen tunnin välein tarkastamassa, että kaikki on kunnossa koko ajan kasvavalla lumikasalla.

– Talkooporukassa on parisenkymmentä ihmistä, ja tarkoitus on, että talkoovuorossa on aina vähintään kaksi ihmistä kerrallaan, Kauko täsmensi.

Ahton johtokunnassa on päätetty, että lumetusprojektin vastuuhenkilöt ovat Veli-Pekka Kumpumäki, Jarkko Huttunen ja Esa Ryynänen.

Lunta tehdään Honkavuorella neljällä lumitykillä, jotka suihkuttavat pakkaslukemasta riippuen joko pelkkää vettä tai vettä ja ilmaa. Kun lämpötila on lähellä –10 astetta ruiskutetaan sekä vettä että ilmaa. Ne sekoittuvat pakkasilmaan ja satavat alas lumena.

– Lumenteon mahdollistava koneisto ja kaksi tykkiä hankittiin 10 vuotta sitten Lumidentiltä, joka on erikoistunut lumetusjärjestelmien tekemiseen. Paikallinen Esko Häkkinen on tehnyt tykeistämme kolme. Nyt käytössä on yksi isompi, 11-metrinen tykki ja kolme pienempää, Tikkanen valaisi.

Keskiviikkoyönä Tapaninahon ja Tikkasen talkootyöt keskittyivät tykkien toimintakunnon ylläpitoon.

Tykkien ilma-aukkojen ympärille muodostuu jäätä, joka estää ilman läpipääsyn aukoista – miesten tehtävänä olikin sulattaa jäitä pois liekinheittimellä.

 

Lumenteko aloitettiin Honkavuorella ensimmäisen kerran lokakuussa 2009. Tuolloin rakennettiin maan alle putkisto, jonka kautta vesi johdetaan kahden kilometrin päässä olevasta Suonenlahdesta Nelostien ali Honkavuorelle.

– Vuoden 2007 SM-kisat olivat maalis–huhtikuun vaihteessa Honkavuorella ja lumet sulivat lämpimän sään vuoksi. Siitä lähti ajatus lumenteosta, Kauko kertasi.

Suonenlahden rannalla on aggregaatti. Sillä saadaan virtaa pumppuun, joka nostaa järvestä vettä. Vesi kulkeutuu putkia pitkin Honkavuorelle. Honkavuorella on pumppaamokontti, jossa on vesipumppu ja kompressori. Korkeapainetykkien letkut liitetään kontista lähtevään ladun vierustan putkistoon.

Lunta on tehty viimevuosina pääosin kasaan, alkuvuosina suoraan myös ladulle. Putkistoa on kaikkineen noin 700 metriä – aina Honkavuoren huipulle asti.

– Viime talvena tehdystä kasasta saimme tehtyä 2,5 kilometriä latua. Kasan koko oli arviolta 7 000–10 000 kuutioita. Parhaimmillaan pystytään tekemään 40–50 kuutiota lunta tunnissa, Tuomo ja Kauko laskeskelivat.

Kauko Tikkanen muistelee, että edellinen talvi oli haasteellinen lumenteon suhteen.

– Meidän oli pakko ampua vastatuuleen, jotta saimme tehtyä lunta. Nyt meillä on uusi, avarampi maa-alue, ja sen myötä tykit voidaan sijoittaa tuulen suunnan mukaan.

Otollisinta lumen määrän maksimoinnin osalta olisikin, että tykit asetettaisiin osoittamaan tuulen suuntaisesti. Tällöin tekeytyvä lumi ei myöskään ala peittää itse tykkiä.

– Kasasta tehdään mahdollisimman pyörtävä ja reunoista mahdollisimman jyrkät, Kauko kertasi päämäärää.

 

Yli viikon kestänyt lumentekourakka pyörii käytännössä kokonaan talkoovoimin. Lisäksi syksyllä lunta levitetään myös talkoilla toinen viikko.

Projektissa tärkeässä osassa on myös Pyhäjärven kaupunki, jonka budjettiin on kirjattu 15 000 euron määräraha lumentekoon.

– Sopimus on viisivuotinen, ja se alkoi vuonna 2016. Sopimus jatkuu vuoden 2020 loppuun. Kaupungin tuki kattaa kiinteät kulut 15 000 euroon asti, kertoi Pyhäjärven tekninen johtaja Sami Laukkanen, joka myös itse kuuluu parinkymmenen hengen talkooryhmään.

Kiinteisiin kuluihin kuuluvat muun muassa polttoaineet sekä tykkien ja letkujen huollot.

Ennen vuotta 2016 ja sopimusta kaupungin kanssa, Honkavuoren lumetukseen kerättiin pääomaa omarahoituksella.

– Lumetusjärjestelmän tekoon saimme Leader-rahoitusta ja sponsoritukea. Lisäksi keräsimme yksityistä omarahoitusta 6 000–7 000 euroa. Sen jälkeen ladunteon kulut ovat hoituneet ladun käyttäjien latumaksuilla, Tikkanen kertasi.    

Pumppaamo ja tykit ovat Lamminahon Ahton omaisuutta; kaupunki taas omistaa maan, johon lumikasa kootaan.

– Yhteistyö on ollut todella hedelmällistä ja sitä tulee jatkaa. Suuri kiitos ihmisille, jotka tekevät työtä, vaikkei siitä makseta, Laukkanen iloitsi.

Laukkanen muistuttaa, että Honkavuori on paikkana strategisesti hyvin tärkeä Pyhäjärven kaupungille.

– Näkyvyydellä on iso merkitys kaupungille. Se tuo positiivista sanomaa kaupungista ja sillä voi olla merkitystä koko kunnan tilanteelle.

Myös Pyhäjärven asukkaat hyötyvät Pyhäjärven kaupungin mukana olosta Honkavuorella, sillä kaupungin tuen myötä Honkavuoren ensilumenladun käyttö on pyhäjärvisille ilmaista.

Lumentekoprojektissa on mukana myös esimerkiksi kaivinkoneurakoitsijoita, jotka tekevät ainakin osittain töitä talkoovoimin.

 

Lumentekoviikon aikana Sami laskeskeli tekevänsä yhteensä viisi neljän tunnin vuoroa.

– Sen jaksaa ihan kohtuudella vielä työviikon aikana.

Laukkasella on jo pitkä kokemus lumenteosta Honkavuorella, kuten suurimmalla osalla talkoolaisista.

– Olen ollut kohta kymmenisen vuotta mukana eri talkoissa. Tämä on palkitsevaa työtä, ja miten paljon iloa se antaakaan ihmisille. Ilo on olla mukana, vaikka se on työlästä. Vuosien aikana olemme kehittyneet lumenteossa ja nyt olemme hyviä tässä.

Laitteiden tarkastamisen ohella lumityömaalla talkoolaiset tarkkailevat myös lumitykkien paikkoja.

– Tykkien siirrot tehdään tarvittaessa päivisin traktorilla.

Tiistaina talkooväellä oli edessä purku, jonka jälkeen päästään keväällä peittelemään syntynyt lumikasa sahanpurulla.

– Vedet valutetaan pois letkuista ja ne pyöritellään rullalle pesutiloihin kuivumaan. Tykit laitetaan jemmaan, ja niitä korjaillaan kesällä, jos on tarvetta, Sami avasi.

Viimeiseksi tehtävä purujen levitys on vaiheena työläs. Mukana on kaivinkone, traktoreita sekä lapiomiehiä.

– Purua levitetään 30–40 sentin kerros kasan päälle. Jos purua olisi vähemmän lumi sulaisi, mutta toisaalta jos purua olisi enemmän, niin lumi sulaisi myös silloin, Kauko Tikkanen summasi.

Honkavuoren lumikasaan käytettävä sahanpuru on saatu pääosin lahjoituksena Haapajärven Sahalta. Liikennöitsijät Juhani Kähkönen ja Kari Sirviö ovat toimittaneet purut Honkavuorelle. Osa purusta menee vuosittain käyttökelvottomaksi uusiokäyttöä silmällä pitäen, mutta suurinta osaa on mahdollista käyttää uudelleen.

– Sahanpuru otetaan syksyllä talteen ja seuraavana keväänä uudestaan käyttöön, Sami Laukkanen totesi.

Ossi Savolainen