Uusi pyhäkäs antoi odottaa itseään

Vuoden 2019 ensimmäinen pyhäkäs, Katja Pesosen ja Tommi Nousiaisen tyttövauva, tuli maailmaan 3. tammikuuta Kainuun keskussairaalassa. Pikkuneiti oli syntyessään 52,5 senttiä pitkä ja painoi 3715 grammaa.

Vauvan, työnimeltään Minimurun, piti syntyä jo ennen joulua, mutta laskettu aika meni ohi ja odotus jatkui joulun yli. Synnytys käynnistettiin uudenvuodenaattona, ja se kesti lopulta neljä päivää ja vuosikin ehti vaihtua.

– Pitkällinen prosessi, mutta oli se sen arvoista, kun nyt vauva on sylissä, Katja sanoo.

Tommi oli mukana koko pitkäksi venähtäneen vauvan hakureissun Kajaanissa.

– Sain yöpyä ilmaiseksi sairaalassa, tuotiin toinen sänky Katjan viereen, ja aamupala sekä iltapala annettiin minullekin. Päiväruokailu piti hoitaa itse, Tommi kertoo.

Isälle tuotiin oma sänky myös synnytyssaliin, jossa oltiin kaksi yötä. Ei hän kyllä pystynyt juuri nukkumaan, vaan torkkui vähän lepotuolissa.

Katja ja Tommi tiesivät, että esikoinen on tyttö. Tommi ei olisi välttämättä halunnut saada selville lapsen sukupuolta ennakkoon, mutta Katja tahtoi.

– Sama kai se oli minunkin tietää, ei Katja kuitenkaan olisi malttanut olla sanomatta ja kun tytön vaatteita alkoi ilmestyä.

Ensimmäinen hankinta vauvalle oli kehto. Viehättävä vanha kehto löytyi nettikirppikseltä. Vauvanvaatteita tuli Katjan siskolta muutama pahvilaatikollinen. Uusiakin vaatteita Katja on hankkinut.

– On ihana hypistellä söpöjä vauvanvaatteita, varsinkin kun on ensimmäinen lapsi. Olen ostanut valkoisen prinsessamekon ja siihen kuuluvat töppöset, koska on tulossa perhejuhlia, äitini 60-vuotispäivät ja muitakin.

Minimuru kastetaan maaliskuun alussa Tommin suvun kastemekossa. Mekkoon on kirjailtu kaikkien siinä kastettujen lasten nimet. Minimurun oikea nimikin siihen liitetään, mutta se paljastetaan vasta kastejuhlassa. Katja luottaa, että äiti kirjailee, hän kun on käsityöihmisiä.

Mummu on neulonut vauvalle vaatteita, pipoa, sukkaa, lapasta. Hauska villainen pätkis-haalari saa odottaa seuraavaan talveen, sen verran on kasvunvaraa lämpimässä puvussa, jonka väritys on Pätkis-suklaasta.

Vuoden ensimmäinen pyhäkäs on rauhallinen vauva, nukkuu jopa neljän tunnin unia ja syö hyvin. Äidillä maito alkoi nousta, kun päästiin kotiin ja sitä riittää. Tommi on ehdottanut, että pullotettaisiin äidinmaitoa, jotta Katja saisi nukkua vähän pitempään, mutta tuore äiti haluaa imettää.

Pienokaisella oli jo syntyessään vahva tumma tukka. Vanhemmat arvelevat, että se muuttuu samanlaiseksi vaaleammaksi kuin heilläkin on. Itku kuuluu, kun tytöllä on pissat tai kakat housussa tai nälkä, ei juuri muulloin.

Isältäkin vaipanvaihto sujuu jo tottuneesti. Alkuun Tommista tuntui, että uskaltaako vauvaan edes koskea. Nopeasti löytyi oma tekniikka vauvan pukemiseen, vaipan vaihtamiseen ja pesuun. Kylpemisestä tyttö oikein nauttii.

Tommi piti isyyslomaa, mutta nyt jo työt kutsuvat. Hän on lvi-asentaja ja työmaat sijaitsevat pääosin Helsingin seudulla. Maanantaiaamuna pitää lähteä ja kotiin pääsee torstaina. Toiveissa olisi, että työkohteita tulisi lähemmäskin.

– Kävin syksyllä viikon töissä tämän saman kadun varressa Pyhäsalmessa. Tuntui luksukselta, kun sai kävellä töihin.

Nuoripari on ollut yhdessä reilut kolme vuotta. Tommi on pyhäkkäitä, Katja Kärsämäeltä. Tommin reissutöiden kannalta on hyvä, että Katjalla on tukiverkkoa lähellä. Tommin sisaruksia ja vanhemmat asuvat lähellä, eikä kaukana ole Katjan sukukaan, vanhemmat ja sisar.

– Pyhäsalmi on hyvä paikka asua, isompi kuin Kärsämäki mutta ei liian iso, Katja sanoo. Suureen kaupunkiin en muuttaisi, tykkään omasta rauhasta.

Katja on töissä Kärsämäellä kotisairaanhoidossa. Hän on työskennellyt myös lastenneuvolassa ja tuurannut terveydenhoitajaa. Työn puolesta lastenhoito on tuttua.

– Teoriassa osaan, mutta oman lapsen kanssa on kuitenkin erilaista. Tiesin kyllä, että vauvan hoito on sitovaa ja on oltava 24/7, ja väsymykseenkin osasin varautua. Mutta kyllä se vaatii sopeutumista sekä kropalta että mieleltä.

– Nyt nautin tästä pienestä ihmeestä ja onnellisista hetkistä, Katja sanoo.

Katja ja Tommi haluavat, ettei esikoistyttö jäisi ainoaksi lapseksi, vaan toiveissa olisi sisaruksia.

Kirsi Haapea