Strateginen sijainti on täällä – Pyhäjärven kohdalla kartalta puuttuu biokaasun tankkausasema

Pyhäjärven Kehitys Oy järjesti torstaina yleisötilaisuuden vauhdittamaan Pyhäjärvelle suunnitellun biokaasulaitoksen toteutumista. Asiantuntijoina kuultiin Metener Oy:n toimitusjohtaja Erkki Kalmaria, Metener Oy:n suunnittelu- ja koetoiminnasta vastaavaa Juha Luostarista sekä Envitecpoliksen toimitusjohtaja Mika Arffmania. Aihe kiinnostaa ihmisiä, sillä kokonaisosanottajamäärä tilaisuudessa oli 58.

 

Pyhäjärvi sijaitsee strategisella paikalla biokaasuautoilun näkökulmasta. Suurin toimija liikennebiokaasupuolella on Gasum. Lähimmät Gasumin biokaasun tankkausasemat sijaitsevat Jyväskylässä, Uusikaarlepyyssä ja Oulussa. Etelä-Suomessa tankkausasemaverkosto on tihentynyt viime vuosina ja kaasuautot ovat vähitellen yleistymässä, mutta Pohjois-Suomessa on juuri Pyhäjärven seudulla jakeluverkostossa suuri aukko.

Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on vähentää liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä puoleen vuoden 2005 tilanteesta. Suurin vähennyspotentiaali on tieliikenteessä, jossa syntyy noin 90 prosenttia kotimaan liikenteen päästöistä. Biokaasuautoilu on yksi niistä keinoista, joilla liikenteen hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää.

– Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa on asetettu tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä kaasuajoneuvojen määrä on
50 000. Vuoden 2017 lopussa kaasuajoneuvoja oli käytössä vajaa
3 500. Joulukuussa niiden määrä ylitti 6 000, Envitecpoliksen toimitusjohtaja Mika Arffman kertoi.

– Suurimmat bioenergiapotentiaalit ovat hömppäheinällä ja pahnalla. Suomessa olisi saatavissa 17 teravattituntia käyttämättömistä pelloista. Se vastaa monen ydinvoimalan tehoa, Metener Oy:n toimitusjohtaja Erkki Kalmari lohkaisi.

Biokaasulaitosten perustaminen Suomessa on päässyt viimein vauhtiin, kun valtion taholta on alettu edistää biokaasun tuotantoa.

– Kun perustimme vuonna 2008 asiantuntijayrityksen, ajatuksena oli että maatiloilla tarvitaan asiantuntemusta, kun bioenergialaitokset lähtevät yleistymään. Jouduimme kuitenkin toteamaan, että niitä ei juuri synny. Vuosina 2000–2015 perustettiin noin 10–15 maataloussyötteitä käyttävää laitosta ja niistäkin valtaosa oppilaitosten ja tutkimuslaitosten yhteyteen. Investoinnit olivat jäissä, kun odotettiin tuleeko tuki syöttötariffin vai investointituen muodossa. Myös maitopuolen pakotteet hidastivat kehitystä, Arffmann kuvailee.

Investointituen myötä biokaasulaitosten perustaminen on saatu vauhtiin ja tahti on kiihtynyt.

– Biokaasulaitosten perustamista on vauhdittanut myös se, että energiankulutus maatilayksiköissä on kasvanut. Myös ravinnenäkökulma on noussut merkittävään rooliin ja liikennepolttoaineisiinkin on lähdetty satsaamaan, Arfmann valottaa.

Metener Oy:n suunnittelu- ja koetoiminnasta vastaava Juha Luostarinen kertoi Palopuron biokaasulaitoksesta Hyvinkäällä, jossa hyödynnetään peltobiomassoja sekä hevosen lantaa biokaasun tuotantoon.  Tilan yhteydessä sijaitsee biokaasun jakeluasema. Laitoksessa hyödynnetään Metener Oy:n kehittämää kuivamädätystekniikkaa, jollaista Pyhäjärven laitokseenkin on kaavailtu. Biokaasulaitoksen tuottamaa mädätejäännöstä hyödynnetään luomulannoitteena tilan pelloilla.

– Luomulannoitekin voi olla osa bisnestä. Palopurossa sitä on koemarkkinoitu ja sitä saa myydä maanparannusaineena. Olemme juuri validoimassa sitä, miten rikkaruohonsiemenet kuolevat prosessissa, etenkin hukkakaura, lupiini ja vieraslajit, Luostarinen kertoo.

Vuosina 2016 ja 2017 Pyhäjärvellä oli käynnissä Pyhäjärvi Bioenergy -hanke, jonka lopputuloksena syntyivät kannattavuuslaskelmat Pyhäjärvelle perustettavalle biokaasulaitokselle.

Ajatus biokaasulaitoksen perustamisesta herätti jo silloin innostuksen pienessä porukassa pyhäjärvisiä.

– Meitä oli viidestä kuuteen alun alkaen, jotka aloimme setviä hommaa eteenpäin projektin tiedoista. Selvittelimme rahoitusta  ja yhteistyötä valtakunnallisten energiayhtiöiden kanssa, mutta kumppania ei löytynyt. Noin kymmenen hengen porukalla syksyllä jo mietimme yhtiön perustamista, mutta viime hetkellä muutama vetäytyi, Ilpo Korhola kertoo.

– Pohjatyö mitä täällä on tehty, on ollut ajoitukseltaan hyvä ja tutkimuksen mukaan tiloja, jotka voisivat tuottaa raaka-ainetta on riittävästi. Monet tahot etsivät tällaisia kohteita, Arffmann vakuuttaa.

Biokaasulaitoksen suunnittelu lähti siis Pyhäjärvellä liikkeelle oikeaan aikaan.

– Pyhäjärven kaupunki kuuluu Kohti hiilineutraalia kuntaa – Hinku-verkostoon. Halusimme lähteä edistämään ilmastotietoisuutta ja tehdä myös elinkeinojen kehittämistä. Keskustelu ja ajankohtaisuus on vain kiihtynyt. Tällä tapahtumalla haluamme  vauhdittaa asian etenemistä Pyhäjärvellä. Haluamme, että myös tavalliset kuntalaiset kuluttajavalintoja tehdessään, kokisivat tämän paikalliseksi jutuksi, kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi totesi.

Jaana Salo