Maakaapeloinnilla myrskyvarmempaa sähköä

Uudenvuodenpäivän iltana alkanut myrsky katkoi sähköjä Pyhäjärvellä. Yön aikana noin 70 taloutta oli ilman sähköjä. Osassa talouksista vikakatkon päättymistä jouduttiin odottamaan aamuun saakka. Aapeli-myrskyn pahimpaan aikaan Elenian verkkoalueilla Suomessa oli vailla sähköä 38 000 asiakasta.

Sähkömarkkinalaki velvoittaa verkkoyhtiöt parantamaan sähkönjakelun toimintavarmuutta. Siirtymäajan jälkeen eli vuoteen 2028 mennessä, asemakaava-alueilla ei saisi esiintyä yli kuuden tunnin sähkökatkoja. Muilla alueilla sähkökatkon yläraja on 36 tuntia.

Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet viime vuosina ja samaan aikaan 1950–1970 -luvuilla rakennetun, vaurioille alttiin ilmajohtoverkon käyttöikä alkaa olla loppusuoralla. Elenia Oy rakentaa Suomessa uutta maakaapeliverkkoa noin 3000 kilometrin vuosivauhdilla.

– Pyhäjärvelläkin tullaan tekemään ja on jo tehty maakaapelointia. Pyhäjärvellä on yhteensä noin 350 kilometriä keskijännitejohtoa, kun määrä normaalipitäjissä jää alle 250 kilometrin. Suuren järven vuoksi verkkomäärä asiakasta kohden on tavallista isompi, projektipäällikkö Raimo Jussila Elenialta kertoo.

Maakaapelointityöt lähtivät Pyhäjärvellä suuremmassa mittakaavassa liikkeelle jo viime vuosikymmenen loppupuolella. Jussila luettelee, että Kärsämäen suuntaan mennessä Vaskikellolta Nuttuperälle asti on maakaapeloitu kaikki linjat. Taajamassa on toteutettu laajoja alueita, viime vuonna Köpsin-Tuturimäen seutu. Alueet asemanseudulta radan vartta Ruotaselle ja sieltä Komujärven suuntaan sekä Vuohtomäelle ja Vaivionperälle on maakaapeloitu. Vuoroa saadaan vielä odotella järven etelä- ja länsilaidalla sekä Haapajärven suunnalla.

– Joka vuosi toteutetaan joitakin alueita, vanhimmista ja vikaherkimmistä alueista alkaen, Raimo valottaa.

Seuraavaksi vuorossa ovat Ikosenlahden ja Niemenlahden seutu sekä alue keskustasta Komun suuntaan.

– Pääurakoitsijaksi on valittu HSK-Sähkö Kalajoelta. Maarakentajana tulee toimimaan pyhäjärvinen JMS-Konepalvelu Oy. Vuosien 2015–2019 maakaapelointihankkeiden kustannukset Pyhäjärvellä nousevat yhteensä noin neljään miljoonaan euroon ja johtokilometrejä kertyy suunnilleen 180, Jussila arvioi.

Maakaapelointi parantaa paitsi sähkön toimitusvarmuutta, niin myös verkon tasoa muutenkin.

– Maahan kaivettavat kaapelit mitoitetaan siten, että ne kestävät myös sähkön pientuotannon. Nykyisinhän asiakkaatkin voivat tuottaa ylijäämäsähköä verkkoon esimerkiksi tuuli- tai aurinkovoimalla, Jussila selventää.

Yhteissuunnittelulla pyritään löytämään synergiaetuja. Esimerkiksi valokuitukaapelia ja sähkökaapelia on kustannustehokkaampaa laittaa alueille samaan aikaan. Pyhäjärvelläkin on kaupungin kanssa pidetty neuvotteluja hyvissä ajoin ennen maakaapelointihankkeiden toteuttamista.

– Valtakunnallisessa mittakaavassakin merkittävä yhteistyökuvio löytyy naapuripitäjästä Reisjärveltä, jossa Reisjärven kunnan ja PyhäNetin yhdessä omistama R-Netti ja Elenia toteuttavat lähes koko paikkakunnan maakaapeloinnin ja valokuituverkon asennuksen samanaikaisesti, Jussila kertoo.

 

Jaana Salo

Kuvituskuva Pixabay