Tänään Kahvila Karnevaalissa – Jorma Tulkun Paikan muisti -sarjan toisen osan julkistamistilaisuus

Jorma Tulkun kirjoittama ja vuonna 2016 julkaistu Paikan muisti: Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjärvi saa keskiviikkona jatko-osan. Nyt ilmestyvä teos kantaa nimeä Paikan muisti: Pyhäjärvi Ol. rajat ja sydänmaat.

 

Pyhäjärvisen paikallishistorioitsija Jorma Tulkun reilut kaksi vuotta sitten ilmestynyt Paikan muisti: Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjärvi keskittyy Jormalle tärkeisiin paikkoihin Pyhäjärven ympäristössä.

Keskiössä ovat vesistön alueelta tai rannoilta otetut kuvat, joiden kautta Tulkku pyrkii avaamaan paikkojen perinnettä ja tietoja.

Nyt julkaistava kirjasarjan toinen osa Pyhäjärvi Ol. rajat ja sydänmaat jatkaa samalla linjalla – kuvien ja karttojen kautta kerrotaan paikkojen tarinaa. Tällä kertaa keskitytään järvialueen sijasta asumattomiin metsäalueisiin ja Pyhäjärven alueen ulkoreunoihin.

– Paikka syntyy siitä, missä ihminen käy. Paikalla on kaksinainen muisti; ihmisen muistamana ja ikonisena kuvana. Kirjat avaavat paikkoja nykyisistä lähes unohdettuihin. Jäljitän ihmistä ajassa ja avaruudessa, kokoaa Tulkku kirjasarjan ideaa.

Pyhäjärvi Ol. rajat ja sydänmaat -teoksen metsäkierros lähtee liikkeelle Lahnasilta ja päättyy Paalurämeelle. Tavoitteena on tuoda lukijalle tietoa lähialueen historiasta ja tehdä luonnonpaikkoja näkyviksi.

– Suomessa on paljon paikkoja, jotka kannattaa tuoda esille. Ne ovat näkymättömiä luonnon monumentteja, mutta yhtä tärkeitä kuin ihmisten tekemät. Meillä on vanhat ja syvät juuret, joista pitää olla ylpeä. Jorman kirjat tuovat nämä esille, aprikoi molempien Paikan muisti -julkaisujen graafisesta suunnittelusta, taitosta ja kustantamisesta vastannut Anitta Oertel.

Jorma Tulkku selvitti, että kirjasarjan toisessa osassa esitellyt kohteet ovat valittu niin, ettei olla Pyhäjärven tuntumassa, eikä myöskään vanhan tai nykyisen asutuksen piirissä – ollaan siis kirjan nimen mukaisesti rajojen läheisyydessä ja sydänmailla.

Havainnollistavia kuvia kirjassa on noin 150. Ne ovat pääosin joko Tulkun tai hänen perheensä ottamia. Kuvien ikähaitari on laaja aina 1950-luvulta nykypäivään.

– Vanhimmat kuvat ovat vuodelta 1954, ainakin Riikinkankaan kotkanpesä, Jorma mietti.

Kuvien lisäksi lukijoita metsien kätkemiin nähtävyyksiin opastavat kartat, joita löytyy lähes jokaiselta teoksen aukeamalta. Rajojen ja sydänmaiden paikat ovat helposti saavutettavissa.

– Kirjan nimistö seuraa melkein yksi yhteen Maanmittauslaitoksen kanonisoitua nimistöä. Pyhäjärvellä mistään paikasta ei ole yli kilometriä lähimmälle tielle, muistuttaa paikallishistorioitsija, mutta lisää, että tilanne on todennäköisesti toisin vesistöjen selillä.

Kuvituksen ja paikkojen tarkan esittelyn ohella teoksessa on mielenkiintoisia tarinoita paikkojen historiaan liittyen.

Anitta ja Jorma korostavat, että kirja on tarkoitettu kaiken ikäisille ja niin metsässä tottumaan liikkuneille kuin sinne vasta halaville lukijoille.

– Jormalle kaikki on selvää, mutta hyvä että on taittaja, jolle kaikki ei ole selvää. Kirjassa ei ole kaikkea mahdollista, mitä Jorma tietää. Vaikka nykylukija ei jaksaisi lukea kirjaa alusta loppuun, kirja antaa avaimen lähteä Pyhäjärven metsiin, Anitta pohti.

Tulkku avaa kirjan suurempaa kontekstia toteamuksella, joka samalla selventää kirjoittajan katsantokantaa luontoon.

– Ihminen ei omista maata eikä paikkoja, vaan ihminen kuuluu johonkin paikkaan.

Teoksen julkistamistilaisuus tänään, keskiviikkona, kello 17.30 Kahvila Karnevaalissa.

Ossi Savolainen