Fokus aina ihmisissä – kurkistus pelastuslaitoksen harjoituksiin

Jokilaaksojen pelastuslaitoksen palomies Esko Rasila haki Pyhäjärven pelastuslaitoksen muulle henkilöstölle edelleen jaettavaksi uutta oppia Tampereen Road Rescue 2018-kiertueelta. Edellisen viikon maanantai-iltana palokunnan hälytysosastolaiset pääsivät harjoittelemaan auton purkua uudella tekniikalla.

Esko Rasila ja Mikael Miettinen tekevät kalustehuoltoa.

Viime maanantaina 19 hälytysosastolaista, mukaan lukien vetäjänä toiminut Esko Rasila, kokoontuivat Pyhäjärven paloaseman tiloihin viikkoharjoituksia varten.

– Vapaaehtoisessa palokunnassa on yhteensä sata ihmistä, jos lasketaan hälytys-, nais-, nuoriso- ja veteraaniosasto. Sammutusvarusteita meillä on yhteensä 32:lle, Rasila laskeskeli VPK:n henkilövahvuutta.

Pikaisen ohjeenannon, ryhmäjaon ja varusteiden pukemisen jälkeen kalusto ja palokuntalaiset siirtyivät tihkusateissa syysillassa Autosähkö M. Liuskan takapihalle Mustaparrantielle. Siellä joukkoa odotti katollaan maannut auto, joka oli tarkoitus purkaa niin että kuvitellussa kolarissa ollut harjoitusnukke saadaan pelastettua turvallisesti.

– Pyhäjärven paloaseman varallaolovahvuus on päivällä 1+2 henkeä ja illalla 1+3, kertoi Rasila porukasta, joka lähtee ensimmäiseksi kohti onnettomuuspaikkaa.

Harjoituksen aluksi osallistujat kokosivat työkalupisteelle harjoituksessa käytettävän kaluston ja valaisivat onnettomuusajoneuvon.

– Turmapaikalle saapuessamme ensimmäiseksi sijoitamme kaikki ajoneuvot samalle puolen tietä ja samalla ne myös suojaavat onnettomuuspaikkaa. Lisäksi keiloilla rajataan aluetta tieltä, jotta meille jää tarpeeksi tilaa toimia. Kulloinkin vuorossa olevan ryhmänjohtajan kuuluu tehdä ratkaisu siitä kuinka edetään. Esteetön kulku ihmisten luo on turvattava. Ryhmänjohtaja tekee tilannearvion, avasi Esko Rasila tositilanteen vaiheita, joita harjoituksessa ei käyty läpi.

Auton perän nosto on käynnissä. Auton katolla vanhempi sammutusmies Unto Rasila.

Seuraavaksi työjärjestyksessä olisi normaalisti auton stabilointi, jottei se pääse liikkumaan. Sen jälkeen ajoneuvo tehdään virrattomaksi irrottamalla tai katkaisemalla akun kaapelit.

– Hybridiautot, eli useammalla polttoaineella käyvät autot, tuovat uudet haasteensa pelastushenkilöstölle onnettomuustilanteessa. Sähkökäyttöisessä autossa on muun muassa oranssilla värillä merkittyä korkeajännitteistä kaapelia, jota ei missään tapauksessa saa mennä leikkaamaan. Tuhannet pienet akut palavat syttyessään erittäin voimakkaasti ja ovat vaikeasti sammutettavia.

Valojen ja työkaluaseman asettamisen jälkeen sammutusmiehet pääsivät romuttuneen auton kimppuun.

Mikäli ovet eivät aukea, on hajotettava ikkunat, jotta ovi saadaan väännettyä auki työkalun avulla. Harjoituksessa rikottiin ensimmäiseksi kuskinpaikan ikkuna.

Työkaluna ikkunan rikkomisessa käytetään linja-autoistakin tuttua ikkunapiikkiä.

– Voima kohdistuu sillä yhteen kohtaan. Etuikkuna on laminoitu ja ainoa, joka ei mene sirpaleiksi, opasti Rasila.

Kun ikkuna oli rikottu, avasivat harjoituksen osallistujat oven hydrauliikkatyökalulla. Sen jälkeen ajoneuvon pilarit leikattiin ja varmistettiin etteivät laukeamattomat turvalaitteet – turvatyynyt ja turvavyöt – aiheuta vaaraa. Samat työvaiheet tehtiin myös muille oville.

– Sen jälkeen vuorossa oli tilan tekeminen ja perän nosto ja tukeminen, jotta saimme hyvän tilan ja pääsimme potilaan luo. Sitten nostimme potilaan rankalaudalle ja kannoimme ulos autosta, kertasi harjoituksen vetäjä tapahtuman viimeisiä vaiheita.

Potilaan pelastamisen jälkeen onnettomuuspaikka vielä siivottiin.

– Uusi toimintatapa, hyvältä vaikutti. Vielä, jos kahdeksaan minuuttiin menee, viittasi Rasilan kertomaan koko pelastusketjun ennätysaikaan harjoitukseen osallistunut vanhempi sammutusmies Mikael Miettinen.

– Harvoin viikkoharjoituksissa mitään uutta oppii. Tällä kertaa uutena tuli juuri tuo katollaan olevan ajoneuvon perän nosto. Pääasiassa kertaamme harjoituksissa peruskoulutuksissamme opittuja asioita. Hyvin tuolla tavalla saa tilaa, ja vehkeissä riitti tarvittavasti voimaa avata ovet, lisäsi palomies Joona Rasila.

Usein ennen pelastushenkilöstöä onnettomuuspaikalle saapuu tavallinen ihminen. Miettisellä ja Rasiloilla oli tarjota tärkeitä ohjeita myös heille.

– Lisäonnettomuuksien estäminen on ensimmäinen huomioitava asia. Laita oman ajoneuvon hätävilkut päälle, pue keltaliivit ja kasaa varoituskolmio. Sijoita se mäennyppylälle tai mutkan taakse, suoralla vähintään 150 metrin päähän, ohjeisti Esko Rasila.

– Pysähdy ja tarkista, mitä on tapahtunut. Laske potilaiden määrä, ja soita sitten hätänumeroon, jatkoi Miettinen.

Hätänumeroon tulee soittaa vasta, kun on tiedossa että onnettomuus on tapahtunut. Jokaista tielläliikkujaa koskee yleinen auttamisvelvollisuus. Toisin sanoen, jos tietää ihmisen olevan hengenvaarassa tulee häntä auttaa.

– Kun olemme merkanneet onnettomuuspaikan nauhalla, niin sitten ei tarvitse enää pysähtyä tai soittaa hätänumeroon, Esko Rasila muistutti.

Lisäksi haastateltavat antoivat vinkin, kuinka ajoneuvon kuljettajan tulee toimia, jos perässä ajaa hälytysajossa oleva hälytysajoneuvo.

– Vauhtia ei pidä hiljentää, vaan jos vastaan tulee levike, niin silloin väistö sinne.

Ossi Savolainen