Mielipide: Lisää hiidestä

Kuuntelin tässä taannoin uutista retkestä Hiidenkylälle sen tultua valituksi vuoden kyläksi. Matkalla oli ollut asiantuntijoita asioista kertomassa, mutta mielestäni olisi siellä vielä jotain muutakin erittäin mielenkiintoista ja toivottavasti koko kunnallishallinnon mielenkiinnon kohdetta.

Jos lähdetään matkajärjestyksestä, niin heti Lamminahon jälkeen, kun tie alkaa oikealle, niin sen varrella oli myös koulu. Tien toisessa päässä oli maalaistalo, jonka pihassa kävi myös myymäläautot. Nyt siitä pääsee myös suoraan sinne peltoaukealle, jonka Pitäjämäki reunassa oli entisen presidentti Kekkosen sukulaisien talo. Heillä oli oma sähkölaitos siinä purossa jo –60 luvun alussa. Olen aikoinaan sen itse todennut. Tie Latvasille rakennetiin siinä edellä mainitun luvun alussa. Mutta sitä varten oli “hytti” tärkeä paikka. Tie tuonne Pihtiputaalle päin tuli vasta jälkeenpäin. Takaisin tullessa Kontiolan koulu rakennettiin paikalleen sen vuoksi, että se tuli silloisen valtuuston puheenjohtajan pellolle. Mutta se, ettei matkaa käyty Suezin tien varressa, on mielestäni puute. Siellä olisi löytynyt paikat kolmelle koululle ja vielä niiden yhteiselle jatkajalle. Olisihan tuo Kuivaniemikin voitu sanoa, kun siellä aikoinaan oli viisi pontikkatehdasta kilometrin säteellä.

Mutta erityisesti jäin ihmettelemään, kun ei käyty Kätkytniemessä. Siellä nokallahan Hiisi heitti järveen Hiidenkarin, kun se ei kirkolle asti lentänyt. Ja sinnehän se unohti kätkyensäkin, vai oliko sillä liikaa kannettavaa. Mutta olen tässä pähkäillyt sen hiiden käyttämistä mainostamisessa alueen hyväksi.

Ja kulttuurimielessä olisi ollut asiaa kertoa, että alueen ensimmäinen puhelin oli erään pirtin oven pielessä sisäpuolella. Toinen muistettava olisi myös kylän ensimmäinen taksi, jota ajoi sellainen parikymppinen kaveri, jonka kotia ei enää ole.

Mutta kyllä koko kylän kulttuuritoimen keskus on ollut siinä koulun lähellä oleva Honkapirtti. Siellä on esitetty näytelmiä ja laulettu ja lausuttu. Ja aivan tavallisset tanssit olivat monen uuden ihmisyksilön alun alussa.

Jostain syystä tuo kylä on minulle erittäin mieleistä muisteltavaa.

Merkittävä tapaus alueen historiassa oli ensimmäisen television tulo kylälle ja siis koko alueelle. Ensimmäinen tuli koulun lähellä olevaan taloon, josta sen sosiaalitoimi haki sen pois jo toisena päivänä.

Minä hankin laitteen –62 itsenäisyyspäivän aattona. Illalla tuli joukko lähikyläläisiä olohuoneeseemme seuraamaan presidentin itsenäisyysjuhlia. Ja tarjoilua ei tarvinnut. Siihen taloon tuli uusi laite jo jouluksi ja sitä ei sosiaalitoimi hakenut, sillä sen antoi aikuiset talon lapset.

Rainer Kyyrönen