Mielipide: Vastuullinen ja kestävä kalastus

Henkilökohtaisesti olen seurannut Pyhäjärvellä 2014 aloitettuja vetouistelukilpailuja ja niiden saalismääriä. Neljän vuoden aikana 2014 – 2017 on pyydetty haukia 4612,268 kiloa, kuhaa 854,668 kiloa, ahventa 108,693 kiloa ja taimenta 3,870 kiloa. Pyydettyjen haukien kilomäärästä ja etenkin suurhaukien säästäminen kutukaloiksi olisi suotavaa. Lisäksi vapaa-ajan kalastajat (mökkiläiset) ja leipätyökseen Pyhäjärvellä kalastavat tuovat lisäpaineen saalismääriin.

Ammatikseen kalastavat pyytävät kuitenkin pääasiassa muikkua ja siikaa sekä ahventa, näin ainakin uskoisin sen olevan. Varmaan hekin ovat huolissaan omasta tulevaisuudesta kalakannan suhteen. Se on vanha ”fraasi”, että haukia kyllä riittää. Riittäähän niitä, tiettyyn rajaan saakka ja roskakalat pääsevät lisääntymään, kun haukikantaa verotetaan liikaa.

Pyhäjärveä markkinoidaan hyvänä kalavesistönä, mutta missä ovat järvilohi ja taimen, jos katsotaan uistelukilpailujen tuloksia: yksi saatu taimen. Kilpailuun osallistuneita venekuntia on neljän vuoden aikana ollut 489, jos lasketaan kuusi viehettä venettä kohden, tekee se 2934 uistinta vedossa.

Tämän perusteella voi jo sanoa, ettei Pyhäjärvessä ole lohikaloja, niitä oli vielä 2000 vuoden vaihteessa. Yritin saada selkoa kaupungin kalastussivuilta istutuksen määristä, en kyllä oikein päässyt perille taulukosta, istutuksia oli kyllä tehty 2016 – 2017, siikaa ja kuhaa.

Mikä on järvilohen ja taimenen istutusmäärä vuosina 2016 – 2017, kenellä on siitä viimekäden tietoa? Nyt on vielä tulossa SM -vetouistelun esikisat Pyhäjärvelle, katsotaan sitten, tuleeko punnitukseen yhtään mitallista järvilohta tai taimenta.

Pyhäjärvi on suhteellisen iso ja puhdasvetinen järvi, mitä pitäisi hyödyntää enemmän juuri kalastusmatkailuun. Itsekin kävin syksyisin kalastelemassa entisen kotikunnan järvellä ja asuin Selkäsaaressa viikonkin.  Viime vuosina on pitänyt suunnata muualle kalaan, missä oikeasti on saatavissa lohta ja taimenta uistelemalla.

Yrjö Tiitto 

Kirkkonummi