Tuija viihtyy nuorten parissa

Lukion rehtori Tuija Vanha-aho juhlisti viisikymppisiään tammikuun lopulla.  Työnsä mukavimpana puolena hän kokee nuoret opiskelijat.

 

Tuijan suvussa oli syksyllä surujuhlia, joten hän piti itsestään selvänä, että nyt on aika iloisille syntymäpäiväjuhlille. Niitä juhlittiin kahteen kertaan, niin työkavereiden kuin sukulaisten, ystävien ja naapureidenkin kanssa.

Tuija Vanha-aho aloitti Pyhäjärven lukion rehtorina syksyllä 2009 Veikko Kumpumäen jäätyä eläkkeelle.

Oliko sinulle heti selvää, että haet rehtorin paikkaa?

– Ei, muut kannustivat, että hae ihmeessä. Kun sitten sain paikan, niin sisko sanoi, että hän on aina tiennyt, että minusta tulee vielä rehtori, Tuija nauraa.

 

Tuija Vanha-aho (o.s. Laurikkala) on paljasjalkainen pyhäjärvinen, Terttu ja Seppo Laurikkalan keskimmäinen tytär Kumpumäeltä.

Vanhemmilla oli maatila, mutta akateeminen ura oli Tuijalle selviö, sillä koulunkäynti oli hänelle helppoa.

– Kielistä olen aina tykännyt, ja matikasta, oikeastaan kaikista lukuaineista. Olen ehkä enemmänkin teoreettinen ihminen, käsityöt ei niin sujuneet. Lindin Elli totesi joskus, että nyt on äiti tehnyt lapaset väärin, Vanha-aho muistelee hymyillen kotona pääteltyjä käsitöitään.

 

Tuija kävi neljä vuotta Komun koulua Kaija ja Pentti Murasen opetuksessa ja siirtyi sitten kahdeksi vuodeksi Ruotasen kouluun.

Pyhäjärven lukiosta hän kirjoitti vuonna 1987 ja lähti sitten opiskelemaan kehityspsykologiaa Jyväskylän yliopistoon.

– Psykologia, ihmisten toiminta ja ihmiset ylipäätään kiinnostivat minua. Varsinaisesti en muista lapsena opettajan ammatista haaveilleeni, vaikka tulihan sitä paljon koulua leikittyä. Joku arveli, että minusta tulisi joskus pappi.

 

Koulutus ei sinällään valmistanut suoraan mihinkään ammattiin, joten valmistuttuaan Tuija toimi epäpätevänä opettajana Merikarvialla.

Parin vuoden kuluttua hän lähti kouluttautumaan psykologian, uskonnon ja filosofian opettajaksi Oulun yliopistoon.

Auskultoituaan Vanha-aho työskenteli opettajana Sievissä, Simossa, Oulussa ja Raumalla. Vuonna 2006 hän muutti perheineen takaisin Pyhäjärvelle.

– Mieheni Jarmo on aina ollut reissutöissä, joten kolmen lapsen ollessa pieniä, palasimme tänne, jossa molempien vanhemmat asuivat. Isovanhempien tuki oli iso asia ja muuton mahdollisti myös uskonnon ja psykologian opettajan viran saaminen Pyhäjärven lukiosta, Vanha-aho muistelee.

He ostivat Kirkonkylältä vanhan kappalaisen talon.

Koneinsinöörin koulutuksen myötä monenlaisissa työtehtävissä ollut Jarmo reissaa edelleen töissä ympäri Suomea ja ulkomaita, lapsista Elina ja Pyry ovat jo lukiossa ja Sanni yläkoulussa.

 

Yhdeksättä vuotta lukion rehtorina toimiva Tuija myöntää, ettei ole vielä oikein oppinut olemaan armollinen itselleen.

– Jospa nyt 50 täytettyäni rupeaisin viisastumaan ja oppisin, etten voi olla kaikessa perusteellinen, Vanha-aho miettii.

Kun on monta rautaa tulessa, saattaa joku asia tulla hoidettua kahteen kertaan ja joku jäädä tyystin hoitamatta. Asiat voisivat sujua helpommin, jos linnoittautuisi huoneeseensa punaisten ovivalojen taakse, mutta sille tielle Tuija ei halua lähteä.

– Tykkään olla tekemisissä opiskelijoiden kanssa ja haluan tietää, mitä täällä tapahtuu ja miten opiskelijat edistyvät. Haluan olla mukana lukion tilaisuuksissa, parasta työssäni onkin, kun saan olla nuorten kanssa tekemisissä. Täällä on ihanat nuoret, Tuija kehuu.

Tunne on molemmin puolinen, pikagallup lukiolaisten parissa antaa Vanha-aholle pelkkiä kehuja.

– Hän on älyttömän mukava ja ottaa kaikki ihmiset huomioon, toteaa eräs.

– Huomaavainen, Tuijalla on todella pitkä pinna, hän on reipas ja tsemppaava, lisää toinen.

Rento, joustava ja mukava ovat lausunnoissa toistuvia adjektiiveja.

– Ahkera, kun jaksaa tehdä kaikkea.

 

”Kaiken tekeminen” yllätti myös Tuijan hänen aloittaessaan rehtorina.

Työ pitää sisällään monenlaista, joka ei näy ulospäin, kuten erilaiset suunnittelut ja lausunnot.

Vanha-aho pitää opetustunteja erityisesti syksyisin, sillä keväällä ylioppilaskirjoitukset, penkkarit ja seuraavan lukuvuoden suunnittelu vievät paljon aikaa.

Viime kädessä rehtori vastaa kaikesta mitä koulussa tapahtuu, alussa se asetti hänelle paineita.

 

Pyhäjärven lukiossa on tällä hetkellä 89 opiskelijaa ja seitsemän päätoimista opettajaa, joista osa opettaa myös yläkoulun puolella.

Tuija näkee oman paikkakunnan lukion kilpailukykyisenä vaihtoehtona.

Jos nuorella on halu panostaa ammattimaisesti esimerkiksi urheiluun, voi erikoislukio olla paras vaihtoehto.

Sen sijaan harrastamiseen lukion harrasteakatemia tarjoaa hyvät mahdollisuudet: lukuaineiden vastapainoksi voi ottaa harrasteakatemian kursseja jääkiekossa, hiihdossa, tanssissa tai musiikissa. Esimerkiksi jääkiekko on tuonut tänne opiskelijoita myös muualta.

Vuosittain yksittäisiä opiskelijoita vaihtaa eri lukioon tai ammattiopistoon, mutta myös tänne palaajia on ollut.      

 

Entä mitä rehtori itse ehtii harrastaa?

–Hiihtämään pyrin mahdollisimman usein ja tykkään matkustella kotimaassa, kesällä Lappi on rakas harrastus. Myös rantasauna lämpiää kesällä päivittäin, hän miettii.

– Olen myös tullut jo siihen ikään, että uskallan tunnustaa harrastaneeni marjastusta jo 30–40-vuotta. Siinä yhdistyy kaksi mukavaa asiaa, kun saa olla luonnossa ja saa samalla marjat pakkaseen, Tuija nauraa.

 

Mirka Kauranen