Mielipide: Aidosti lapsen asialla

Opettaja-lehdessä  4/2015 haastateltiin Lounais-Suomen aluehallintoviraston opetus- ja kulttuuritoimen lakimiestä ja johtaja Esko Lukkarista ja Itä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtolaa. Molemmat virkamiehet ovat työskennelleet luokanopettajina yli 15 vuotta, mikä antaa hyvän pohjan arvioida koulumaailmaa.

Lehtola ja Lukkarinen kertovat, että nykyistä koulutuspolitiikkaa leimaa rahakeskeisyys. Kilpailukyvyn ja taloudellisen kasvun palvonnassa koulutuksen, opetuksen ja sivistyksen merkitys yksilölle on kokonaan unohdettu. Vallalla on kritiikitön keskittämisen ideologia ja suuruuden ekonomia, jotka ovat syrjäyttäneet lapsen edun, Lehtola arvioi.

Kouluverkkopäätöksiä tehdessään kunnat julistavat säästävänsä seinistä eivätkä opetuksen laadusta. Päätösten sosiaali- ja terveysvaikutuksia lapsiin ja asuinyhteisöön sekä kokonaisvaikutusta kunnan talouteen ei kuitenkaan vaivauduta selvittämään. Säästövimmassa kunnilta on Lukkarisen ja Lehtolan mukaan unohtunut sekä perustuslaki että lapsen oikeudet. Lapsen etua tulisi puntaroida kaikessa päätöksenteossa. Silti lasta ei lueta asianomaiseksi kouluverkkopäätöksissä, Lehtola kummeksuu.

Lehtola ja Lukkarinen korostavat, että laadukas ja lapset huomioiva koulutuspolitiikka on parasta sosiaali- ja terveyspolitiikkaa ja edullisinta myös kunnille. Peruskoululainen maksaa kunnalle 8 700 euroa vuodessa, syrjäytynyt lapsi jopa satojatuhansia euroja.

Huonoista talousuutisista huolimatta asiat ovat hyvin eikä maailma ole romahtamassa niskaan, Lukkarinen muistuttaa. Lehtola toivoo, että tässä ajassa rohkaistaisiin kaikkia kokeilemaan ja kehittämään koulutusta yhdessä – hyödyntämällä verkostoja ja yhteisöllisyyttä. Tarvittaisiin innovatiivista kehittämistyötä ja innostusta.

Ruotasen kyläyhdistys ry