Lähiruokaa nyt myös koululaisille

Pyhäjärven koululaisten ruokalistalle on saatu lähiruokaa.

 

Lähiruuan kysyntä on kasvanut viime vuosina. Myllymäen tilalla ei ole annettu byrokratian lannistaa. Tilalle on rakennettu lihan varastointiin ja myyntiin soveltuvat tilat. Yhteistyökumppaneiksi on löydetty Väisäsen kotiliha Iisalmesta teurastusta hoitamaan ja Pekan Palvi tuotteiden jatkojalostukseen teurastamon läheltä.

– Lihaa viedään teurastamolle vähintään kerran kuussa, sesonkeina useamminkin. Lihaa myydään tilalla ympäri vuoden, ei pelkästään pääsiäissesonkina. Tuotteita menee myyntiin myös kauppoihin. Oulussakin katsovat vielä, että meidän tuotteet ovat lähiruokaa, Jukka Leppäharju kertoo.

Nyt lampaanlihaa on alkanut mennä myös Pyhäjärven keskuskeittiölle.

– Elokuussa saimme kolmen vuoden sopimuksen koulun kanssa. Ruokalistassa on maininta lähiruuasta sellaisina päivinä, kun raaka-aineena käytetään meidän tuottamaa lihaa, Jukka sanoo.

 

Ensimmäiset lampaat tilalle tulivat vuonna 2011. Viimeiset pari vuotta tilalla on ollut pelkästään lampaita. Tällä hetkellä niitä on noin 450. Myllymäen tilalla lampaat karitsoivat keväällä ja syksyllä.

– On tämä järkevämpää kuin hevosten kanssa. Kun toiminta vaihtui hevosista lampaiden kasvatukseen, huomasin, että 12 hevosta vei enemmän aikaa kuin 170 lammasta, Petra Gummerus sanoo.

– Kyllä tällä pärjää, kun teen ohessa muutakin työtä. Vaihtoehtona sivutyön teolle olisi kasvattaa volyymiä. Markkinat ovat valtaisat. Esimerkiksi Ouluun lihaa menisi niin paljon kuin pystyisi tuottamaan, Jukka kertoo.

 

Laajentamishaaveet joutuvat kuitenkin toistaiseksi odottamaan. Pariskunnasta molemmat ovat sairastelleet. Tilanteeseen on sopeuduttu kehittämällä toimintatapoja sellaisiksi, että raskaimpia töitä ulkoistetaan.

– Viime keväänä ja tänä syksynä keritseminen hankittiin urakoitsijalta. Muitakin suunnitelmia on toiminnan kehittämiseksi. Onneksi maatalousyrittäjänä saa lomittajan tarvittaessa ja meillä on hyvät yhteistyökumppanit ja suhdeverkostot, Jukka sanoo.

Myllymäen tila tuottaa myös lampaan taljoja ja villaa. Villa myydään nykyisin raakavillana tai pestynä. Villan värjääminen ja kehrääminen on Petran intohimo, mutta terveyssyistä siinä pidetään nyt taukoa.

Myllymäen tilalle on rakennettu tilat lihan kylmäsäilytystä ja myyntiä varten. Eniten lihanostajia käy pääsiäisen aikaan.

 

Myllymäen tilalla kasvatetaan suomenlampaita, joihin saa myös alkuperäisrotutukea. Kesällä lampaat laiduntavat ja tilalla tehdään niille talven ruokia, heinää ja rehua.

– Meillä on isot laitumet, 96 hehtaaria vuokramaineen. Olen saanut tehdä laitumet ihan oikeille pelloille. Hyvillä pelloilla lampaat kasvavat paremmin.

Tilan lampaita on ollut myös maisemanhoitotöissä ja kesälampaina.

– Joissakin kaupungeissa viljelijöille jopa maksetaan maisemanhoitotöistä. Luomuviljelijät ovat käyttäneet lampaita mekaanisena rikkakasvien torjujana, Jukka vinkkaa.

Tilan pellot ovat luomussa. Lampaille ei ole kuitenkaan haettu luomustatusta, vaikka ne syövät luomuruokaa. Asiakkaat arvostavat, kun saavat tietoa tuotteesta suoraan tuottajalta ja pääsevät maistamaan. Siksi Jukka kiertää usein kaupoissa esittelemässä tuotteitaan.

– On tärkeää, että voin antaa tuotteelle kasvot ja asiakkaat pääsevät testaamaan, että maku ei ole sitä villasukkaa.

 

Jaana Salo