Opintomatka Suomen syvyyksiin

Useimmiten matkailijat tutustuvat Suomessa vain Helsinkiin tai Lappiin. Matkoja 1,4 kilometrin syvyyteen ei saa matkatoimistoista.

Ryhmä lukiolaisia ja opettajia eri puolilta Eurooppaa etsi Pyhäsalmen kaivoksen syvyyksistä vastauksia kysymykseen, minne matemaattisten aineiden opiskelu voi viedä.

Erasmus+ -rahoitteisen Maths and Science Adventure –projektin yhteistyökumppaneina ovat lukiot Portugalissa, Kyproksella, Unkarissa, Puolassa, Bulgariassa ja Kärsämäellä.

Projektin tavoitteena on löytää innovatiivisia tapoja innostaa opiskelijoita matemaattisten aineiden opiskelussa. Vierailuilla opiskelijat pääsevät näkemään, kuinka matematiikkaa ja tiedettä hyödynnetään käytännössä. Vieraillessaan toistensa luona, yhteistyölukioissa saadaan myös kokemusta kansainvälisyydestä ja vaihdetaan hyviä käytäntöjä.

Suomen opintomatkalla vieraillaan muun muassa vierailut Oulun yliopistolla, Tietomaassa, tutustutaan suomalaiseen kulttuuriin, kyläillään isäntänä toimivassa Kärsämäen lukiossa ja Kärsämäen Paanukirkossa. Torstaina ohjelmassa oli tutustuminen Pyhäsalmen kaivoksen ja maanalaisen fysiikan tutkimuskeskus CUPP:n toimintaan. Kierros alkoi tutkimusjohtaja Timo Enqvistin luennolla.

Matematiikan opettaja Aneta Popiołek Puolasta kertoo, että ryhmästä kukaan ei ole aiemmin käynyt Suomessa. Osa eteläeurooppalaisista ei ole ennen nähnyt lunta. Aneta pitää projektia erittäin hyödyllisenä opetuksen näkökulmasta.

–Useimmilla opiskelijoilla on ongelmia matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa. Tutustuminen tieteen soveltamiseen käytännössä, auttaa oppilaita kiinnostumaan aineiden opiskelusta, hän toteaa.

Kaivoksella vieraillaan päätasolla 1,4 kilometrin syvyydessä ja malmin rikastamossa.

­–Kaivoksella käy bussilasteittain vierailijoita, mutta meillä CUPP:in fysiikan puolella vähemmän, Jari Joutsenvaara kertoo.

 

Hissimatka syvälle kaivokseen viettettiin tiiviissä ja hämysessä tunnelmassa.

Matka päätasolle kestää muutaman minuutin. Korvissa tuntuu samalta, kuin lentokoneen nousun tai laskun aikana.

­–Hissin nopeus on 12 metriä sekunnissa eli noin 40 kilometriä tunnissa, Joutsenvaara kertoo ja opastaa kyytiläisiä nieleskelemään ja pitämään suuta raollaan korvien paineenvaihtelua helpottamaan.

Hissi menee niin nopeasti, kuin ihmisiä kuljettava hissi saa mennä. Malmi kulkee ihmisiä nopeammin.

–Tämä oli erittäin jännittävä ja erityinen hetki. En ole tehnyt mitään tällaista koskaan ennen, Sotiris Zenios Kyprokselta kertoo.

Alhaalla maan alla päästään pienelle kävelykierrokselle. Työvuorot ovat vaihtumassa ja koneet seisovat hallissa odottamassa seuraavaa vuoroa.

–Ihmeellisintä on, että täällä 1,4 kilometrin syvyydessä on ravintola, sauna ja mobiiliverkko. Puhelin toimii täällä jopa paremmin, kuin maan päällä, Bucsai Béla Unkarista pohtii.

 

Ravintola 1,4 kilometrin syvyydessä herätti kummastusta. Samassa paikassa sijaitsee myös Suomen ja kenties koko maailman syvimmällä oleva sauna.

Kokoonnumme kaivoksen turvahuoneeseen, jossa Joutsenvaara kertoo kaivoksen turvajärjestelyistä ja siitä, millaista kaivostyö on nykyisin.

–Tällainen turvahuone auttoi kaivosmiehiä pelastumaan Chilen kaivosturmasta. Kaivoksen koneissa on nykyisin korkeaa teknologiaa. Jos paikka jossa kaivetaan ei ole turvallinen, konetta voi ohjata kauko-ohjauksella vaikka maan päältä.

–Olen käynyt aikaisemmin vain suolakaivoksessa. Siellä oli kylmää ja vettä kaikkialla. Oli epätavallista, että kaivoksessa oli lämmintä ja kuivaa, Gabriela Wieckowska ihmettelee.

Maanalaisen fysiikan tutkimuksista Joutsenvaara kertoo havainnollistavien esimerkkien avulla.

–Maan alla tutkitaan kosmista säteilyä. Kosmisten hiukkasten törmätessä ilmakehän molekyyleihin, syntyy myoneja. Niiden elinaika on vain 2,2 mikrosekuntia. Siinä ajassa myoni ehtii kulkea valonnopeudella noin 600 metriä. Siitä huolimatta niitä havaitaan myös täällä maan alla. Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan kuljettaessa lähellä valonnopeutta, aika hidastuu. Myonit ovat ensimmäinen asia, missä suhteellisuusteorian on voitu osoittaa toimivan.

 

Rikastamolla malmista erotetaan kupari, sinkki ja pyriitti.

Rikastamolla päästiin seuraamaan käytännössä, kuinka louhitusta malmista saadaan erotettua kupari, sinkki ja pyriitti.

–Molemmat kohteet, sekä kaivos että rikastamo, olivat erittäin hyödyllisiä projektin kannalta. Saimme havainnoida monia erilaisia prosesseja. Näimme esimerkkejä siitä, kuinka matemaattisten aineiden oppeja voi hyödyntää tulevaisuudessa ja mikä on oppimisen tarkoitus, Aneta Popiołek toteaa kierrosten jälkeen.

Matematiikan ja fysiikan opettaja Zsuzsanna Gyenizse Unkarista pitää tärkeänä, että oppilaat eivät vain opi koulussa teoriaa, vaan näkevät mitä tapahtuu ja saavat tutkia käytännössä.

–Meille esiteltiin jo Oulun yliopistolla kaivoksen rakenne. Maanpäälliset rakennukset ovat vain kuin jäävuoren huippu. Tiedämme nyt monenlaisia asioita kaivoksista. Oli mielenkiintoista nähdä, että kaivostyötä tekevät myös naiset teknologian kehittymisen myötä.