Työn tavoitteena itsemurhien ehkäisy

Kaksikymmentä vuotta työtä nuorten ja aikuisten itsetuhoisuutta vastaan Pyhäjärvellä; siinä tärkeä aihe juhlaan. Juhlaa kunnioittikin läsnäolollaan tuore sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila. Mattila myös tutustui uuteen sairaalaan ja sai kaupungin edustajilta katsauksen kaivoksen uusiokäyttösuunnitelmiin.

Nativa-toiminta alkoi, kun 1990-luvun puolivälissä Pyhäjärvellä tapahtuneet useat itsemurhat järkyttivät ihmisten mieliä. Moni kysyi, että mitä voisi tehdä, ettei niin moni jatkossa päätyisi itsemurhaan, kun elämässä on vaikeaa.
Tämä oli Nativa-taivalta valottaneen Elina Pesosen mukaan lähtötilanne, kun perheneuvola ja mielenvireyskeskus kutsui väkeä koolle ja kuulemaan esimerkkejä muualta.
Pian kokoontumisen jälkeen alkoi Nativa– Nuorten ja aikuisten taistelu itsetuhoisuutta vastaan eli toiminta, jolle luotiin selkeä malli ja eettiset periaatteet.
Ja jouluna 1996 alkoi puhelinpäivystys. Jonkin ajan kuluttua alkoi päivystys myös Lähimmäisen kammarissa eli oli paikka, mihin tulla, jos tarvitsi tukea, kertoo Pesonen.

– Oleellista koko toiminnassa on ollut se, että meillä on vaitiolovelvollisuus ja emme kirjaa ylös kenenkään asioita.
Sitten vasta perustettiin yhdistys ja liityttiin Mielenterveyden keskusliiton jäseneksi. Toiminta myös laajeni koulukiusaamista ja perheväkivaltaa vastaan.
Ensimmäinen oma työntekijä palkattiin vuonna 1999 ja myöhemmin remontoitiin ensimmäinen oma toimitila, Tarinatupa. Nykyinen paikka Tikkalantiellä on jo viides tila, sanoo Pesonen.
 Tarinatuvasta puhui myös seurakunnan tervehdyksen tuonut pastori Teija Kuivalainen. Tuvassa ollaan yhdessä, jaetaan tarinoita ja kohdataan.

– Kohdatuksi tuleminen tuo elämään valoa; kohtaaminen on lähimmäisenrakkautta.
Kahden vuosikymmenen takaisia vaiheita toi esille myös silloin Pyhäjärvellä asunut Tarja Liimatainen. Hän muun muassa luki silloin Pekkarisena Pyhäjärven Sanomiin kirjoittamansa tekstin.
Liimataisen mukaan itsetuhon ehkäiseminen ei ole mahdotonta. Se ei välttämättä vaadi ammattiauttajaa. Itsetuhoinen ihminen on tavallisesti masentunut.

– Syitä elämän jatkamiselle on olemassa, mutta masentunut ihminen ei niitä itse havaitse.

Lue koko juttu paperilehdestä tai www.lehtiluukku.fi