Pesosen suku on ihmetellyt kesäpaikassaan Emoniemen Särkilahdessa kasvavaa äänekästä kuusta. Puu surisee epätavallisesti.
-Juhannuksena olin yötä aitassa ja kuulin surinan. Ensin luulin, että ampiaiset ovat tehneet pesän rakennukseen. Sitten selvisi, että ääni tulee isosta kuusesta aitan nurkalla, Toivo Pesonen kertoi.
Päivälläkin pörriäisten äänen kuulee selvästi, kun menee puun lähelle, mutta illalla ja yöllä ääni voimistuu.
-Ne kai tulevat kotiin kaikki yöksi, kun aurinko laskee ja pörräävät koko yön. Eivät ne pistä, ovat käyneet nenän päälläkin. Ne ovat villejä mehiläisiä tai kimalaisia, eikä täälläpäin kai ole mehiläistarhoja.
-On kuin puusta sataisi jotain ja puun alla kivellä on kastetta. Ylhäällä puussa näkyy kuin oravan pesä.
Puu on jalostettu kuusi, nimeksi muistellaan jotain Siperiaan liittyvää. Sirkka ja Toivo Pesonen saivat sen taimena noin 40 vuotta sitten ja istuttivat sen kesäpaikalleen, joka on Sirkan kotitalo. Pariskunta asuu Ruotsissa ja viettää kesät Pyhäjärvellä.
Surisevalle puulle löytyi selitys hyönteistutkija Reima Leinoselta Kainuun ympäristökeskuksesta. Leinonen on perinyt dosentti Juhani Itämiehen työmaan hyönteisalan tietäjänä Pohjois-Suomessa.
-Laulava puu, Leinonen sanoo heti kuultuaan kuvauksen.
-Kyseessä on siperianpihtakuusi ja sillä elävä kirva. Kimalaiset eivät voi vastustaa kirvojen houkutusta ja ne kerääntyvät siperianpihtoihin ja täyttävät puun.
-Tänä kesänä on otolliset olosuhteet pihtakuusen kirvoille, on kosteaa, lämmintä ja on ukkosta ilmassa, kirvojen ihannesää.
Leinosen mukaan Suomeen on tullut kirvavaelluksia ja kirvat ovat runsastunet, kun olosuhteet ovat niille suopeat. Kimalaisia houkuttaa kirvojen mesikaste. Kimalaisia voi olla yhdessä puussa jopa kymmeniätuhansia.
-Neste, jota puusta tippuu, on kirvan mesikastetta. Se tarttuu tiukasti pinnoille. Jos vaikka auto on parkissa pihtakuusen alla yön yli, sen päälle kertyy mesikastetta. Se kannattaa poistaa heti, Reima Leinonen neuvoo.
Laulava puu on luonnollinen ilmiö, mutta Suomessa ja varsinkin pohjoisessa uusi. Kymmenen viime vuoden aikana pihtakuusenkirva on levinnyt kohti pohjoista. Pihtakuusi menestyy suunnilleen Kainuun korkeudelta etelään, Pyhäjärvikin on sen levinneisyysaluetta. (KH)
Lehtiartikkeli Pyhäjärven Sanomissa selitti myös Pekka Multalalle hänen pihapuunsa surinan. Kuusenmäen Pekkalassa kasvava siperianpihta on myös täynnä kimalaisia. Isäntä luuli pörriäisiä ampiaisiksi ja yritti hävittää niitä paloöljyllä, mutta kimalaiset nousivat turvaan ylemmäs.
Kuvassa Julia Pesonen kuuntelee kimalaisten surinaa.
