Pyhäjärven lukion uusille ylioppilaille

UUDET, PIAN LAKITETTAVAT YLIOPPILAAT

EILEN
Olette siinä etupenkillä kauniita ja komeita, hymyileviä nuoria naisia ja miehiä. Kuinka opiskelujen täyteiset vuodet ovatkin vierineet, aivan äskettäinhän olitte pieniä pojan viikareita ja prinsessaleikkejä leikkiviä tytön tylleröitä. Elämä oli tuolloin aika huoletonta, ei tarvinnut miettiä kokeita, ei jatko-opintojen valinnan vaikeutta. Oli kiva olla vain lapsi
Lapsuus vaihtui nuoruuteen ja niinpä peruskoulun lopulla, joitakin vuosia sitten teitte päätöksen lähteä jatkamaan lukio-opintoihin. Näiden lukiovuosien aikana olette solmineet lujia ystävyyssuhteita ja viettäneet monia yhteisiä mukavia hetkiä. Ei pelkästään koulun merkeissä, vaan myös monien yhteisten harrastusten parissa.
Lukio-opinnot ovat antaneet teille hyvää, jopa kiitettävää yleissivistystä. Olette kehittäneet kielitaitoanne, osaatte laskea aina vaan alenevien korkojen vaikutuksen vanhempienne asuntolainaan. Osaatte arvioida tämänkin puheenpitäjää äidinkielen ja ehkäpä myös psykologiankin opein.
Me, uusien ylioppilaiden vanhemmat, läheiset, ystävät, isovanhemmat. Olimme näiden nuorten tukena tuolloin opiskelupäätöksen ja opiskelujen aikaan. Olemme heidän tukenaan myös tänään. Tänä päivänä myös meillä on oikeus olla ylpeä ja juhlia yhdessä nuortemme kanssa.
Janina, olemme äitisi kanssa onnellisia, että sinulla on näin upeita ystäviä, jotka tänään ovat tässä juhlassa kanssasi. Elina, Aristea, Veera, Jussi, Paulus ja itse asiassa te kaikki yhdessä, jotka olette koulun penkkiä kuluttaneet, niin täällä Pyhäjärvellä kuin jossain toisessakin lukiossa. Olette kaikki tärkeitä ja toivon että ystävyytenne säilyy läpi elämän. Osan teistä olen tuntenut aivan lapsesta lähtien ja välillä olenkin pitänyt teitä omaan ruokakuntaamme kuuluvina, siis erittäin positiivisessa mielessä.

TÄNÄÄN
Tänään on Toivon nimipäivä, tänään on Puolustusvoimain lippujuhlan päivä, tänään on teidän juhlapäivänne. Siniristiliput liehuvat saloissa juhlapäivän kunniaksi.
Olette saavuttaneet yhden tavoitteenne, sporttisin termein sanoisinko että olette saapuneet maratonin maaliin jossa valolakki on odottanut teitä. Matka ei ole ollut pelkkää paistattelua, vaan saavutuksenne eteen on täytynyt tehdä kovasti töitä.
Olette suorittaneet ylioppilastutkinnon hyväksytysti tänä keväänä sekä saaneet myös lukion päättötodistuksen.
Vertaan edelleen saavutustanne maratonin juoksemiseen. Valmistautumisaikana tarvitaan huoltajia, pyykkiä tulee ja sitä täytyy pestä, energiaa kuluu ja tankkauksen on onnistuttava, muuten ei jaksa. Välillä on tuntunut kurjalta, väsyttänyt, mikään ei ole huvittanut. Nämä ovat kovin tuttuja tunteita myös täältä aikuisten maailmasta. Näitä erilaisia tunteita käsittelemme koko elämämme. Heikoimpana hetkenä tarvitsemme kannustusta jotta jaksamme pahimman ylämäen ja voimme taas lasketella hymyssä suin, hieman keveämmin alamäkeä. Toivon, että kannustaisimme toinen toistamme silloin kun toinen sitä eniten näyttää tarvitsevan. On myös tärkeää nauttia täysin rinnoin silloin, kun on sen aika ja tuntuu hyvältä. Tänään on juuri sellainen päivä.

HUOMENNA
Entäpä huomenna, ensiviikolla, ensivuonna? Osalla teistä on jo selvät suunnitelmat pitkäksikin aikaa eteenpäin. Jatko-opintojen pääsykokeet, toiset teistä lähtee armeijaan, osa vielä miettii mitä tekisinkään tämän saavutetun maratonin jälkeen. Lepäänkö kunnolla? vai menenkö töihin tienaamaan vähän omaa rahaa. Kulutuskin näyttää lisääntyvän samalla kun ikää karttuu.
Oli tulevaisuudessa valintanne sitten mikä tahansa, niin me vanhemmat, ystävät, kummit, kummin kaimat ja kaverit pyrimme antamaan kannustuksemme ja tukemme jotta saisitte ilmaa siipienne alle ja teidän olisi hyvä olla.
Tulevaisuutenne on pitkälti teidän omissa käsissänne. Tehkää lujasti töitä niin jatko-opiskelujenne kuin tulevan työpaikkannekin eteen ja uskokaa lujasti itseenne.
Te olette tämän maan tulevaisuus, saattaapa tulevaisuutenne löytyä myös maan rajojen ulkopuolelta, elämmehän globaalissa maailmassa. Yhteydenpito meihin vanhempiin on ainakin helppoa ja toisin päin. On facea, twitteriä, whatsuppia, kännykkää ja mitä niitä onkaan. Mielellämme etanapostiakin otamme vastaan.

LOPUKSI
Ehkäpä joskus muutaman vuosikymmenen päästä joku teistä, kevään 2016 uusista ylioppilaista saa kunnian tulla tuomaan riemuylioppilaan tervehdystä, kuten tänäänkin saimme kuulla.
Haluan vielä kiittää koko koulun henkilökuntaa hyvästä opetuksesta ja muutenkin huolenpidosta, Kiitos.
Lopuksi teille kaikille uusille ylioppilaille: sydämelliset ja lämpimät onnittelut, soikoon mielissämme ala-asteen kevätjuhlastakin tutun jäähyväislaulun sanat ”TURVALLISTA MATKAA”

Esko Rasila
Kuva Jenni Kankaanpää