Ikosen koululla tapahtui Turvaa Tenaville

Turvaa tenaville -tapahtumassa käy vilinä ja vilske koululaisten kulkiessa rastilta toiselle. Päivän aikana rasteja kiertää yhteensä noin kaksisataa 1.-2.-luokkalaista lasta Pyhäjärveltä ja Kärsämäeltä. Tapahtuman rastit käsittelevät liikenneturvallisuutta, mihin tutustutaan rennolla otteella. Jokainen rasti kestää reilun kymmenen minuuttia, ja tekemistä löytyy koko ajaksi.

Esko Rasila esittelee paloautoa ja hälytysajoneuvon kohtaamista liikenteessä:
– Kun istutte siellä takapenkillä ja huomaatte, että joku hälytysajoneuvo tulee takaa, niin sanokaa vanhemmille siitä. Ja kertokaa niille, että siihen hälytysajoneuvon eteen ei saa pysähtyä, vaan pitää jatkaa turvallisesti matkaa esimerkiksi seuraavaan liittymään asti ja siellä vasta väistää hälytysajossa olevaa.
Ennen kuin koululaiset kuulevat paloauton sireenin ja pääsevät auton sisälle, Esko neuvoo vielä:
– Ja sitten, kun olette menossa suojatielle ja näette vasemmalta tulevan paloauton valot vilkkuen niin odottakaa, että se on mennyt ohi, niin olette itse turvassa. Siinä voi olla sen verran vauhtia, että se auto ei pysähdykään, jos sillä on kiire.

Viereisellä rastilla Pekka Niskanen esittelee latukonetta, jonka kyydissä lapset pääsevät käymään. Autoliiton rastilla taas Eila Kämäräinen ja Seppo Rasmus kertovat turvavyön tärkeydestä sekä päästävät lapsia käymään törmäyssimulaattorissa, minkä kyytiin lapset nousevat jännittyneenä ja laittavat turvavyön päälle.
– Tässä näette, miten sitä nytkähtää äkkipysähdyksessä, vaikka vauhti olisi pienikin. Siksi pitää muistaa aina turvavyö vaikka istuisi takana. Ilman vöitä takana istuva lentää taatusti edessä olevan niskaan. Muistakaa, että kun vauhti kaksinkertaistuu esimerkiksi autolla, niin jarrutusmatka nelinkertaistuu, Seppo ohjeistaa koululaisia.

Ruotasen koululaiset tutustumassa latukoneeseen.
Koululaisia tutustumassa latukoneeseen.

Ruotasen koulun ykkösluokkalaiset kiertävät rasteja ripeään tahtiin. Seuraavaksi on vuorossa Liikenneturvan järjestämä rasti pyöräilykypärän käytöstä ja pyöräilijän varusteista.
– Tähän mennessä ollaan nähty nyt paloauto ja latukone, Jessica kertoo.
– Tällaiset päivät on kivoja, kun ei tule läksyjä, Emmi Rantonen lisää.
Eero Kalmakoski havainnollistaa pyöräilykypärän tärkeyttä muovipussissa olevalla kananmunalla. Lippalakkikaan ei suojaa päätä pyöräillessä, joten kananmuna laitetaan vielä lippalakkiin ennen kuin se tiputetaan pöydälle. Ykkösluokkalaisia naurattaa, kun muna särkyy pöydän pintaan.
– Entä, jos se olisi pää, jota on suojaamassa vain lippalakki, Eero kysäisee ja lasten hymy hyytyy. 
Eerolla on mukana kypärän ja polkupyörän lisäksi kananmunalle teetetty suoja, joka simuloi oikeaa kypärää. Siihen laitettuna kananmuna ei enää hajoa.
Liikenneturvallisuuden kannalta olennaista on myös tietää, mitä varusteita polkupyörässä tulee olla kunnossa. Kysyttäessä lapset osaavat vastata heti jarrut ja heijastimet.
– Kukas tietää mikä kello tämä on: rannekello, seinäkello, vai mikä? Ja mitä sillä tehdään? Eero haastelee.
– Se on soittokello, että sillä voi soittaa, jos edessä on joku, joka ei huomaa, että takaa tulee pyöräilijä, Emmi Rantonen tietää.

Eero Kalmakoski ohjeisti pyöräilyvarusteiden käytöstä.
Eero Kalmakoski ohjeisti pyöräilyvarusteiden käyttöä koululaisille. Kuvassa Helmi Manninen, Emmi Finnilä, Jarkko Mikkonen, Kalle-Jussi Kuosmanen, Ville Laukkanen ja Juuso Pesonen.

Toisella liikenneturvan rastilla koululaiset tunnistavat liikennemerkkejä Jaakko Savilammen opastuksella.
– Onko teillä koulussa sääntöjä, ja kenen niitä pitää noudattaa? Savilampi kyselee.
Ruotasen koulun ekaluokkalaisten mielestä vain oppilaiden tulee noudattaa sääntöjä – opettajien ei ollenkaan.
– No näitä sääntöjä eli liikennemerkkejä pitääkin ihan kaikkien noudattaa, Savilampi nauraa.
Koululaiset tunnistavatkin  suojatiemerkin, varoituskolmion, stop -merkin ja kieltomerkin käden käänteessä.

Poliisit Juha Häkkilä ja Heidi Nissilä ovat tulleet rastilleen opastamaan tien ylitystä suojatietä käyttäen.
– Onko jännittävää olla poliisi? joku lapsista kysyy innokkaasti Ikosen koulun liikuntasalissa, jonne on levitetty suojatietä muistuttava matto.
– Kyllähän se välillä hirvittää, mutta mukavinta on, kun saa käydä välillä opettamassakin – niin kuin nytkin teitä. Tiedättekö miten suojatie ylitetään turvallisesti, kysyy Häkkilä, joka toimii poliisin tehtävien lisäksi myös koulupoliisina. Kysymyksellään hän ohjaa takaisin käsiteltävään aiheeseen.
Suojatiesääntöjä käsittelevällä rastilla poliisit neuvovat oikeaoppisessa tien ylityksessä: ensin katsotaan vasemmalle, sitten oikealle ja vielä kerran vasemmalle, ennen kuin lähdetään ylittämään tietä reippaasti.
– Muistakaa, että polkupyörä pitää taluttaa tien yli, sillä esimerkiksi autoilijan pitää väistää jalankulkijaa suojatiellä. Auton pitää olla kokonaan pysähtynyt suojatien eteen ennen kuin lähdette ylittämään tietä. Siten varmistatte, että teidät on huomattu. Eli: pysähdy, katso, varmista ja sitten ripeästi tien yli, ohjaa Nissilä koululaisia, kun he harjoittelevat tien ylitystä suojatiematolla.

Ruotasen koulun ykkösluokkalaiset harjoittelemassa tien ylitystä Heidi Nissilän johdolla.
Ruotasen koulun ykkösluokkalaiset Jessica, Emmi, Jimi, Mariet, Santeri ja Matias harjoittelemassa tien ylitystä Heidi Nissilän johdolla.

Turvaa tenaville -tapahtuma on osa Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen ja Oulun Eteläisen alueen liikkenneturvallisuustoimija -hanketta. Liikenneturvallisuustoimija tukee kuntien liikenneturvallisuustyötä. Se tekee työtä kehittääkseen turvallista liikennekulttuuria sekä liikenneturvallisuuden arvostusta.
Tapahtumaa toteuttamassa ollut Juha Korhonen konsulttiyritys Sito:sta kertoo tapahtumassa olleen noin parisataa ykkös- ja kakkosluokkalaista koululaista.
– Teemme kuntien kanssa vuosittain yhteistyössä näitä liikenneturvallisuus tapahtumia, joita on eri ikäisille eri teemoilla.
Seuraavana tapahtuma kulkeutuu Haapajärvi-Nivala-Ylivieska akselille samankaltaisella konseptilla.

– Alakouluikäisten lasten mielenkiinto säilyy, kun tapahtumissa tietopaketit ovat tarpeeksi tiiviitä. Täällä lapset pääset itse tekemään ja kokeilemaan, kuten käymään paloautossa, kolarointi-törmäyssimulaattorissa ja välillä sitten vähän leikkimään 4H:n rastilla samalla, kun kerrotaan esimerkiksi hälytysajoneuvon kohtaamisesta liikenteessä.

 

Jenni Kankaanpää