Pyhäjärvistä huumoria kaupungin 150-vuotisjuhlan luentosarjassa

luento ite
Kaupunginvaltuuston sali kävi ahtaaksi viime keskiviikkona Pyhäjärven juhlavuoden luennolla, kun fil.tri Laura Hokkanen kertoi pyhäjärvisestä huumorista otsikolla Papinheittäjistä pyhään salamimakkaraan.
Laura Hokkanen, omaa sukuaan Päkkilä, on tutkinut erityisesti Pyhäjärvellä vaikuttaneen Matti Korhosen pakinoita ja on väitellyt tohtoriksi niistä. Taiteilija Korhonen pakinoin Pyhäjärven Sanomien Paikallinen-liitteessä nimimerkillä Käärmeenpesä 24 vuotta joka viikko.
-Yksi pakina ei ehtinyt ajoissa painoon, koska Korhonen oli ulkomailla, eikä siihen aikaan ollut nykyisenlaisia tietoliikenneyhteyksiä, luennoitsija mainitsi.
Pyhäjärvistä huumoria tutkija on kaivanut ajoilta paljon ennen Käärmeenpesää. Huumoriksi voidaan nykyään laskea 1690-luvulla tapahtunut papinheitto, vaikka siitä silloin tuomittiin mestattavaksi. Tiettävästi heittäjien tuomiota ei pantu täytäntöön.
-Oli käsitys, että jos papin heittää länget kaulassa kirkon aidan yli, hän menettää pappeutensa. Pappi Jaakob Lybäck oli särmikäs luonne. Kansaa raivostutti erityisesti se, kun hän jätti kastamatta kuolevan vauvan, vain koska se oli avioton.
Laura Hokkanen kertoi esimerkkejä pyhäjärveläisestä huumorista myöhemmiltäkin ajoilta. 1800-luvun puolivälistä löytyy maininta Zachris Castrenilta, että Pyhäjärvellä kansa on kieroa ja kostonhimoista.
Elias Lönnrot kirjoitti 1830-luvulla Elias Tuoriniemestä ja kehui hänen runojaan. Tunnetuimmat runoista kertovat juomareista ja tupakan puutteesta.
Lähelle nykyaikaa luennoitsija johdatti yleisöä kertomalla 1980-luvun pontikkapitäjän maineesta. Iltapäivälehti revitteli otsikoita Pyhäjärven pontikkatehtailusta. Lehden haastattelemien paikallisten mukaan paras keittäjä ajaa hienolla Bemarilla, vaikkei käy töissäkään.
Nykyaikanakin Pyhäjärvestä syntyy huumoria. Kuntaliitoskeskustelun käydessä kuumina nuoret tekstailivat toisilleen muun muassa viestillä: muutatteko asumaan tulevaisuuden paikkakunnalle, jonka nimi on HAPYREIKÄ (Haapajärvi, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Kärsämäki).
Nettisivustolta Laura löysi hiljattain taas Pyhäjärven: Se vähän parempi pohjois-pohjalainen makkara: Pyhäsalami.
Kun Laura Hokkanen aloitti perinteentutkimuksen opinnot Joensuun yliopistossa, opettaja Seppo Knuuttila mainitsi hyväksi esimerkiksi kansanhuumorikirjasta Matti Korhosen Pitelijöitä ja papinheittäjiä. Se havahdutti nuoren opiskelijan ajattelemaan kotipitäjää myös huumorin kannalta. Kirja varastettiin yliopiston kirjastosta, ja Laura sai toimittaa Korhoselta uuden tilalle.
Kuvat
Laura Hokkanen näytti iltapäivälehden revittelyä Pyhäjärven pontikankeitosta 1980-luvulla.
Laura Hokkaselle pyhäjärvinen huumori näyttäytyy muun muassa ite-taiteena, tässä hahmo Komulta.